maanantai 18. joulukuuta 2017

Lohenkalastuksen tekniikoita.

Lohikaloja voi pyytää monella tapaa ja hyvin monenlaisista vesistöistä. Omakohtaiset kokemukset alkavat kaukaa nuoruudesta koskien varrelta joista taimenta ja kirjolohia pyydettiin pienillä vaapuilla, lusikoilla, lipoilla ja leecheillä. Perhovapaakin tuli jossain kohta heiluteltua.
Vetouistelun myötä ajankohtaiseksi tuli ensin järvilohikalojen ja sittemmin merilohien uistelu.
Järvilohikaloja on tullut pyydettyä lähinnä täkyraksilla ja merilohenvedossa ollaan keskitytty joko täkyraksin tai vetopeltien vetämiseen.

Columbia River, Gorge, OR

Muutto valtameren taakse avasi taas hieman erilaiset mahdollisuudet ja etenkin erilaisen ympäristön pyytää lohikaloja. Mukaan pakattiin jonkinverran sellaisia vieheitä ja tarvikkeita joita ei täältä ole mahdollista saada. Markkina on täällä tietysti valtava joten kaikenlaista uutta välinettä on tarjolla mielin määrin ja niitä onkin tarkoitus avoimin mielin testailla. Käytettävät tekniikat poikkeavat myös paljon meillä kotimaassa käytetyistä. Uusien tekniikoiden omaksuminen ja niiden yhdistäminen omaan tekemiseen on paitsi mielenkiintoista mutta myös antoisaa.


King Salmon.

Ensimmäiset kalaretket osuivat Columbia riverille kauden loppupuolelle. Elokuun alusta king ja coho pakkaantuvat sankoin joukoin Oregonin länsirannikolla sijaitsevan Columbia Riverin jokisuistoon ja aloittavat nousun kohti synnyinseutujaan. Näitä kaloja pyydetään menestyksekkäästi aina lokakuun loppupuolelle saakka jonka jälkeen kalastus siirtyy lukuisiin pienempiin sivuhaaroihin.

Kauden ollessa jo loppupuolella kalojen käyttäytyminen ja syöntihalukkuus on muuttunut merkittävästi niistä päivistä kun ne aloittavat nousunsa suolaisesta merivedestä kohti makeampia kotikontujaan. Tässä kohtaa suosituin pyyntiväline paikallisten uistelijoiden keskuudessa on flasherin perässä pohjan tuntumassa vedetty lippa.

Ottikoneita.

Houkutuslevyn ja lipan yhdistelmä viedään pohjan tuntumaan hieman levyn etupuolelle sivutapsiin kiinnitetyn painavan lyijypallon avustamana. Takiloita näillä seuduilla näkee yllättävän harvoin. Tyypillisesti kalastus tapahtuu vapa/kalamies periaatteella joten plaanaritkaan eivät veneiden vakiovarusteisiin kuulu. Lyijypaino lasketaan pohjan tuntumaan ja vavankärjestä seuraamalla säädetään painon syvyys juuri pohjan yläpuolelle. Verrattain lyhyessä siimassa flasherin liike välittyy hyvin vapaan.

Kalastettavaa linjaa haettiin tietysti luotaimen avulla ja virtauksien sekä veden pinnan muuttuessa myös lohet vaihtavat vikkelästi paikkaansa. Lowrancen näytöltä nähtiin useampaan kertaan kuinka isot kalat eivät reagoineet mitenkään vieheisiin jotka uivat hivenen niiden yläpuolella. Vieheet piti saada aivan lohen eteen ja silloinkaan ne eivät välttämättä niitä noteeranneet. Lippojen lisäksi kaloille tarjottiin tonnikalalla ladattuja lohivieheitä jotka niinikään ovat täällä hyvin suosittuja.

Toimii.

Muutos virtauksessa aktivoi lohia ja pitkien kalapäivien aikana tapahtumat tulivat lyhyissä purskeissa. Kun kingsalmon sitten yllättäen iskee pitää vapamiehen olla hereillä. Väkäsettömät koukut eivät anna armoa vaan kontakti kalaan pitää pysyä joka hetki. Tämän kontaktin pitämisen tekee haasteelliseksi flasherin yläpuolella heiluva tuntuva paino. Koukutettujen lohien vaihtaessa juoksunsa tangentin suuntaa nanosekuntin välein on varmaa että hauskaa näiden kalojen kuninkaiden kanssa riittää.

Paikalliseen tapaan jarrut ovat todella kireällä ja moni tuntuu suosivan punottuja siimoja pitkähkön fluorotapsin kanssa. Tuntuma pohjaan ja siiman venymättömyys on tällaisessa kalastuksessa tietysti etu. Väkäsettömien koukkujen kanssa lohille ei haluta antaa liikaa aikaa ja väännöt isojen lohien kanssa ovat rajuja.

Toimii.

Kalakantoja suojellaan tarkasti ja otettavien kalojen määrää säännellään ihan päivätasolla. Ennen kalaan lähtöä on syytä tarkistaa montako lohta saa ottaa vai onko mahdollisesti kaikki kalat vapautettava kyseisellä alueella. Jokainen saatu kala tulee välittömästi merkata luvan mukana ostettavaan tägiin tarvittavien tietojen kera.
Säädöksiä seuratessa sitä väistämättä miettii koska kotimaassa päästään edes lähelle vastaavissa lohta suojelevissa toimenpiteissä -tuskin omana elinaikanani.

Kaloja perattaessa huomio kiinnittyy mätimuniin. Paikalliset kalamiehet keräävät munat tarkasti talteen. Näitä mätimunia käytetään myöhemmässä vaiheessa kautta esimerkiksi Hover fishing nimellä kulkevassa kalastusmuodossa -tästä lisää myöhemmin.

perjantai 24. marraskuuta 2017

Kuhakesä 2017

Hiljaista on pidellyt täällä jo pidemmän aikaa. Kesä oli ja meni ainakin kalenterin mukaan vaikka säät eivät aina niin kovinkaan kesäisiä olleet. Keväällä tuli yllättäen eteen tarjous jota mutusteltaessa vierähti tovi. Asiat lähtivät kuitenkin melko nopeasti rullaamaan ja eipä aikaakaan kun oltiin jo valmistelemassa koko perheen muuttoa toiselle mantereelle. Tällainen prosessi ottaa aikansa mutta kyllä sitä kalallekin ehdittiin vaikka tällä palstalla hiljaisempaa olikin.

Koljolla.

Merilohikausi taputeltiin perinteisesti Helsingin edustalla Suomenlahden Uistelijoiden järjestämässä Merilohen SM-uistelukilpailussa. Kilpailu oli siitä poikkeuksellinen että luontoäidin puututtua agendaan, vietettiin koko viikonloppu laiturissa säätiedotuksia tarkkaillen -vesille ei siis ollut asiaa.

Kuhakausi starttasi perinteisesti juhannuksesta Näsijärvellä. Kolea kevät ja alkukesä piti vedet viileinä oikeastaan koko kauden, Näsijärven kokoinen syvä vesistö kun ei ihan hetkessä lämpene. Kylmä vesi ei kuitenkaan kuhankalastusta haitannut. Kalaa löytyi heti alkukaudesta ja pitkin kesää ihan samoilta paikoilta kuin aiemminkin niin Koljonselän kuin Näsinselänkin puolelta.

Ruokakokoa.

Kalastustekniikka oli meillä koko kauden hyvin simppeli ja perinteinen. Isoja kelkkoja ei käytetty järvellä kertaakaan vaan levityksestä vastasi Ghostin plaanarit. Suurin etu omaa kalastusta silmällä pitäen on siinä että tietyllä painotuksella varustettu viehe saadaan takaisin aina samalle paikalleen.
Kaksareita vedetiin ainoastaan sivutönköissä. Vieheinä pääsääntöisesti Räppärit ja sivutönkköjen vetureina Karikko 18cm ja 24cm pituuksissa -ei siis mitään uutta auringon alla.
Tämä oli jo toinen kausi kun mentiin pääsääntöisesti ilman kaksareita ja kohtuu pienellä vapamäärällä. Kalantuloon tämä ei ole ainakaan negatiivisessa mielessä vaikuttanut. Simppeli setuppi ja tarkempaa kalastusta.

Ottiväri.

Kuten sanottua kesä oli kylmä ja vedet pysyivät viileinä. Ilmeisesti tästä johuen kuhat Näsijärvellä pysyivät kovasssa liikkeessä läpi koko kauden vaihtaen aktiivisesti vesikerrosta. Toki tätä liikehdintää tapahtuu aina mutta mielestäni nyt se oli poikkeuksellisen vilkasta ja ottisyvyys saattoi vaihtua nopeasti. Joka päivä ja ilta piti hakea ottisyvyys ja toimivat värit uudestaan. Monta lämmintä kesäkautta on aiemmin Näsillä pystynyt vetämään tuloksellisesti "samoilla säädöillä" läpi kesäkauden kun on kerran toimivat syvyydet ja värit löytänyt.
Määrällisesti kalaa tuli tasaisen hyvin Elokuun loppuun asti jolloin oma kausi pistettiin pakettiin. Näsijärven kuhakanta tuntuu voivan paksusti ja hyvä niin.

keskiviikko 28. kesäkuuta 2017

Ahvenanmaa 2017

Perinteeksi muodostunut kevätretki suuntautui viime vuoden tapaan Ahvenanmaalle. Laivamatkat varattiin hyvissä ajoin talvella ja hyisen kevään mittaan alkoi tosissaan jännittämään ollaanko vähän turhan ajoissa liikkeellä kun kalastelut oli tarkoitus aloittaa heti toukokuun puolen välin tietämillä.
Majapaikaksi valikoitui tällä kertaa Maarianhaminan länsisataman kupeessa oleva hotelli jonka edessä sijaitsee Åss vierasvenesatama. Satama tarjoaa kaikki palvelut ja toimi siis oivana tukikohtana retkiseurueemme toiselle veneelle jonka miehistö yöpyi koko reissun ajan veneessä.
Sijainti on kerrassaan loistava eikä meidän suosimille vetopaikoille tule sen kummempi siirtymä kuin tuolta Eckeröön suunnalta. Lisäksi satama tarjoaa varmasti suojaisan ja turvallisen paikan isommillekin veneille. Isossa osassa vuokramökkejä nuo laiturit kun tuppaavat olemaan vähän mitä sattuu.

Hotellin parvekkeelta.

Edellisellä viikolla pelipaikoilla oli ollut jo ensimmäiset venekunnat ja saaliit olivat olleet melko vaatimattomia joten vähän varovaisin odotuksin päästiin aloittamaan tämän vuoden kalastelut. Parin ensimmäisen päivän aikana saatiin kuitenkin heti apinat pois molempien venekuntiemme targalta joten siinä mielessä ne reissun tärkeimmät kalat oli saatuna.
Veneitä oli yllättävänkin runsaasti Eckerön kupeessa heti näin "alkukaudesta" ja parhaana päivänä pystyi mereltä laskemaan yli 70 venettä joten niitä varmasti oli pelipaikoilla ainakin 100 ellei enemmänkin.

Auringonlasku.

Eräänä aamupäivänä meillä lähti plaanarista todella kovaa ja päästiin vihdoin väsyttämään vähän vauraampaa kalaa. Kamppailua kesti varmaankin noin 10min jonka aikana lohi otti käytännössä kokoajan lisää siimaa mutta tämä taisto päättyi karkuutukseen. Kovinkaan kauaa ei tästä kulunut kun likipitäen samalta paikalta lähti jälleen plaanarin uloin ja kovan väännön jälkeen saatiin veneeseen kammettua todella paksu ja leveä lohi. Tämä lohi jäikin meidän venekunnan tämän reissun suurimmaksi kalaksi.

LAX

Olisikohan ollut pari päivää myöhemmin kun retkiseurueen toisen venekunnan ennätyslukemia paranneltiin muutamalla kilolla kun todella upea 19kg lohi kammettiin veneeseen. Helpolla ei ollut tämäkään lohi antautunut ja kippari oli saanut tehdä ihan tosissaan töitä väsytyksessä. Haavikin oli siinä rytäkässä antautunut mutta kala tuli tälläkin kertaa kyytiin. Viime keväänä samaisella porukalla meni +15kg lohi sukkana havaksen läpi mutta kipparin kouran ote kun on keskivertoa hivenen pitävämpi niin lohi saatiin napattua pyrstöstä kyytille. Tuo tämän kevään ennätyskala oli kyllä kerrassaan upea yksilö, pituuttakin hulppeat 120cm.

Stor LAX

Paluumatkalla käytännössä koko Finnlinesin lautta oli täynnä uistelijoita ja melkolailla yhtenevät oli kokemukset viikon kalastuksesta, kaloja tuli vähän mutta pääsääntöisesti isoja. Todella paljon oli joukossa venekuntia jotka eivät olleet saanee edes sitä ensimmäistä. Esimerkiksi sosiaalista mediaa seuraavilla hyvin helposti tulee touhusta täysin väärä kuva kun päivittäin postataan kuvia valtavista lohista palstoille, pitää kuitenkin muistaa että vesillä on tosiaan se +100 venettä. Kalan tulo alkoi selvästi piristyä seuraavilla viikoilla mutta toisaalta taas esim. treffien aikaan tuulet tulivat sotkemaan kuvioita. Ei ole lohenuistijalla koskaan helppoa kun reissut tulee yleensä varattua kuukausia aiemmin ja luontoäidille ei taas kukaan mitään mahda.

Kotia kohti.

Tätä kirjoittaessa reissusta on jo kulunut likipitäen kuukausi ja tornionjoen laskurin lukema ei edelleenkään aiheuta kovinkaan riemukkaita tunnelmia. Kaloja on noussut todella vähän ja jännityksellä odotetaan mitä tuleman pitää. Seuraavat kolme viikkoa kertonevat sitten tämän vuoden nousukkaiden määrän. Pari ihan viimeisintä päivää on antanut vähän toivoa mutta katsotaan kuinka tilanne kehittyy.

https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/kalat-ja-kalatalous/kalavarat/lohi/tornion-ja-simojoen-nousulohiseuranta/

Paljon on spekuloitu kylmän kevään vaikutuksista lohien nousuun ja moni epäilee lauhojen talvien aiheuttavan sen että isot massat talvehtivat huomattavasti pohjoisempana. Rysäpyyntiähän aikaistettiin tälle keväälle merkittävästi koko rannikolla ja se yhdistettynä myöhäsempään lohennousuun merkannee yhtälössä paljon!


lauantai 6. toukokuuta 2017

Trolling Master Bornholm 2017

Trolling Master Bornholm lienee suurin euroopassa järjestettävä uistelukipailu jonka osanottaja määrä on rajoitetu 350 venekuntaan. Neljä päiväinen kilpailu käydään nimensä mukaisesti Tanskalle kuuluvalla Bornholmin saarella. Tapahtuma on saarelle hyvin merkittävä ja kilpailua seurataan mm. Tanskan televisiossa joka lähettää jokaisena kilpailupäivänä suoran lähetyksen kisakeskuksesta. Suorassa lähetyksessä mm. punnitaan aina kyseisen päivän suurimmat kalat. Kilpailun voittaja on henkilö joka väsyttää suurimman lohen näiden neljän päivän aikana joten myös tuurilla on iso osuutensa tämän tittelin saannissa. Lisäksi kilpaillaan paras venekunta sarjassa jonka voittajan ratkaisee neljän päivän aikana saadun lohisaaliin yhteispaino.

Bornholm.

Useampana vuotena on ollut mielessä lähteä kilpailuun mutta haastavaksi lähdön tekee mm. se että kilpailuun tulisi ilmottautua hyvissä ajoin jotta mahtuu mukaan ja ehtii saamaan majoituksen ja laivamatkat yms.  Toisaalta saarelle on hyvin pitkä matka joten ihan pelkän kilpailun ajaksi ei oikein ole omalla kalustolla järkeä lähteä. Kaikki suomalaisvenekunnat viettävätkin tyypillisesti reissussa lähemmäksi kaksi viikkoa jotta myös kilpailua edeltävälle harjoittelulle jää aikaa.

Ollessamme viimeksi saarella muutamia viikkoja sitten Tanskalainen Wildwater kippari Per Sjostrom pyysi minua mukaan liittymään hänen venekuntansa miehistöön ja ajatus jäi kytemään -vajaa viikko ennen kilpailu sain kaikki asiat järjestymään ja varasin lennot saarelle.

Saarella.

Seurasin kilpailua edeltävää kalastusta useammankin eri maan nettisaiteilta ja vaikutti siltä että kalastus oli jälleen kerran hivenen hankalaa etenkin melko kovien tuulien takia. Hyvinkin reenatut kalapaikat menettävät kovissa tuulissa nopeasti merkityksensä joten haastava kilpailu olisi varmasti tulossa. Kilpailun ajaksi luvattiin kuitenkin erinomaista säätä joten näytti siltä että jokaisena päivänä päästäisiin vesille ainakin yrittämään.

Ensimmäinen kilpailupäivä alkoi vasta kahdeltatoista ja kilpailu prikan tulisi olla takaisin rannassa viimeistään kaksikymmentä minuuttia yli kuuden joten päivän kalastusaika oli hyvin lyhyt. Kipparin kanssa mietittiin kolmen eri spotin välillä ja päädyttiin melko loogisesti testaamaan kilpailukeskuksesta koilliseen sijaitsevaa aluetta koska joitain päiviä aiemmin alueelta oli nostettu useampi lohi ja tämä oli tuorein omakohtainen tieto kalojen liikkeistä. Alueelta emme kuitenkaan enää löytäneet ollenkaan syöttikalaa ja lohetkin olivat uiskennelleet muualle. Minkäänlaista kalakontaktia emme vajaan neljän kalastustunnin aikana alueelta saaneet.

Isot punnittiin suorassa lähetyksessä TV2/Bornholm. 

Toinen kilpailupäivä valkeni aurinkoisena ja koska luvassa olisi täysi päivä päätimme miettiä strategian uusiksi. Lähipaikoille emme missään nimessä halunneet jäädä, vaikka eritäin potentiaalisia paikkoja löytyy hyvinkin läheltä Tejn kilpailukeskusta, koska kymmenet venekunnat pienellä alueella varmasti hankaloittavat kalastusta. Päätimme suunnata pisteille joista saimme hyvin kaloja joitain viikkoja aikaisemmin. Alueen virtaukset näyttivät erittäin suotuisilta joten paikan valinnalle oli hyvät perusteet. Tältä alueelta saimme kaksi lohta puntarille mikä oli ihan kohtuullinen suoritus. Muitakin kaloja sieltä tiesimme nousseen mutta kolmanteen kisapäivään piti tosissaaan miettiä josko kuitenkin vaihtaisimme paikkaa. Meidän kalat tulivat tuplatärpistä joten periaatteessa saimme vain yhden tapahtuman päivän aikana.

Kaksi lohta puntarille.

Saimme tietää erään Ruotsalaisen kipparin edellisen päivän erittäin hyvän paikan koordinaatit sekä Suomalaisen kilpailun ulkopuolella olevan venekunnan lohipaikan koordinaatit. Selvää oli että näille pisteille suuntaisi paljon myös muita venekuntia joten päätimme olla lähtemättä pyydettyjen perään ja keskittyä vain ja ainoastaan omaan tekemiseen.
Kolmannen päivän vetoalueeksi päätimme valita uuden paikan noin 60km päästä kisakeskuksesta. Olemme kalastaneet aluetta usempana vuotena ja saaneet sieltä aina kohtuudella myös kaloja. Haastavaksi aluen kalastuksen tekee tasaiset pohjanmuodot joten mitään selvää paikkaa ei sieltä löydy. Alueelta löytyy kuitenkin hyviä virtauksia ja lämpötiloja seuaamalla saattaa ottipaikka löytyä.

Ajoimme ulos kunnes löysimme lämpimämpää vettä ja laskimme pyydöt veteen. Kaikuluotain ei jälleen kerran piirtänyt yhtään mitään ruudulle mutta saimme kuitenkin hyvin nopeasti ensimmäisen lohen veneeseen mikä tietenkin auttaa uskomaan paikkaan ja pienentämään ajettavaa rinkiä. Päivän mittaan saimme vielä kaksi lohta lisää ja karkuutimme yhden joten neljännen kisapäivän paikka oli meille selvä. Kolmannen päivän jälkeen kipusimme kokonaiskilpailussa sijalle 7 ja olimme oikein tyytyväisiä tähän koska ensimmäinen kisapäivä oli ollut meille tyylipuhdas nolla.

Kolmannen kisapäivän kaloja.

Neljäs kisapäivä aloitettiin samoilta mestoilta mutta laskimme pyydöt veteen hivenen etelämmästä koska lämmin vesi oli hiukan siirtyny yön aikana. Keli oli muuttunut tuulisemmaksi ja pilviseltä taivaalta ripotteli hieman vettä. Aamupäivän aikana saimme kaksi juuri kisamitan täyttävää lohta veneeseen ja kaikki näytti hyvältä. Tuuli oli rauhoittunut ja aurinko tuli esiin joten luottavaisin mielin jatkettiin kalastusta jotta saisimme vielä kaksi lohta lisää ja päiväkiintiön täyteen.

Pieni lohi puntarilla.
Mukavan päivän keskeytti kuitenkin vakava vaaratilanne kun veneemme rungossa syttyi tulipalo. Kaikki päättyi kuitenkin hyvin ja selvisimme lopulta säikähdyksellä mutta kisapäivämme oli sitämyöten tietysti taputeltu. Aamulehti sai vihiä tapahtuneesta ja oheisesta linkistä voit hivenen takemmin lukea selvitystä tilanteen kulusta:

https://www.aamulehti.fi/maailma/valkeakoskelaisen-karin-kalareissu-keskeytyi-kun-puolentoista-metrin-lieskat-iskivat-peratuhdosta-24451067/

Tähän on kuitenkin paikallaan vielä kerran kirjoittaa kiitokset kahdelle suomalaiselle kisaveneelle jotka riensivät salamana paikanpäälle varmistamaan tilannetta ja saattoivat veneemme takaisin kisaskeskukseen. Satunnaiset Saaliit ja Maranello Fishing team eivät aikailleet kun tieto tapahtumasta tuli vaan olivat salamana paikalla. Molemmat venekunnat kertoivat tehneensä nopeusennätyksen välineiden ylösotossa ja taisi siellä vielä jotain roippeita roikkua perässäkin kun kipparit kaasuttivat kohti onnettomuuspaikkaa -Kiitos koko miehistömme puolesta ammattimaisesta toiminnasta!

Kisakeskuksessa.
Pääsimme kuitenkin hyvissä ajoin kisakeskukseen ja saimme aamupäivän kalat puntarille. Kahdella viimeisen päivän lohella nousimme kokonaiskilpailussa vielä sijalle neljä. Kokonaiskilpailun voittaja oli ylivoimainen mutta muu kärki oli hyvinkin tasainen. Palkintopallille sijoittui kaksi Suomalaista venekuntaa. Team Shark toi kalaa joka päivä puntarille ja oli hienosti sijalla kaksi. Team Jackpot teki kahtena viimeisenä päivänä kovan nousun ja he olivat kolmansia -suuret onnittelut molemmille venekunnille!

Majoituimme tietenkin kipparin isännöimässä hotelli Veronassa joka oli tupaten täynnä kilpailuun osallistuvia venekuntia Tanskasta, Ruotsista, Suomesta, Norjasta ja jopa Yhdysvalloista saakka. Kisapäivien jälkeen oli mukava vaihdella kuulumisia eri venekuntien välillä ja hyvin tuntui tieto liikkuvan ottipeleistä ja paikoista eri kansallisuuksien välillä -mukavan rentoa porukkaa kisaamisesta huolimatta.

Team Pancho Villa matkalla ulos.

Vaikka kilpakalastus ei ole koskaan itseäni kiehtonut oli kuitenkin mukava päästä näkemään näin massiivinen uistelutapahtuma. Järjestelyt toimivat hienosti ja rutiinilla -kaikesta näki että tapahtuma on hyvin merkittävä saarelle ja sen asukkaille. Ehkäpä tästä tarttui taas jotain uutta omaankin päähän ja saadaan joitain uusia virikkeitä kun aletaan kasaamaan tämän vuoden lohikunkku tapahtumaa kotoiselle Näsijärvelle.



maanantai 1. toukokuuta 2017

Nordic trolling camp 2017

Olisikohan tämä ollut jo viides kevät kun lähdettiin isolla ryhmällä Bornholmin saarelle avaamaan merilohikautta 2017. Matkaan lähti 16 kalamiestä ympäri suomen maata. Perille saavuttiin tiistai illan aikana jolloin perinteisesti asettauduttiin taloksi Veronaan ja valmistauduttiin tuleviin kalastuspäiviin.
Tuleville kalastuspäiville sääennustukset näyttivät harvinaisen suotuisilta ja vaikuttikin siltä että kaikkina neljänä päivänä päästäisiin starttaamaan vesille. Bornholmin saarella vierailleet tietävät että melko usein tuuliset olosuhteet tekevät kalastuksesta hankalaa tai täysin mahdotonto. Muutama vuosi sitten meidänki kohdalle osui kunnon myrsky jolloin potkittiin kolme päivää kiviä rannalla -se jos mikä syö kalamiestä rotan lailla.

Makella jälleen kerran suurlohi sylissä.

Wildwaterin veneet olivat Rönnen satamassa joka sijaitsee siis saaren länsipuolella. Ensimmäiset päivät kalastettiin tuttua paikkaa hivenen etelämmässä Hasslen alapuolella ja heti alussa löydettiin ihan mukavasti lohia. Tämän vuotisella reissulla oli poikkeuksellisen paljon merilohiuistelun ensikertalaisia ja useampi mies pääsi heti aloituspäivänä väsyttämään sen ensimmäisen. Omassa venekunnassani oli vuoden 2016 vetouistelun suomenmestarit jotka voittivat tämän lohireissun palkinnoksi pokatessaan mestaruuden. Pitkänlinjan uistelijoita joidenka meriittilista puhuu puolestaan tiimin osaamisesta -kiitos erittäin mukavista päivistä merellä!

Huikeita hetkiä.


Muutaman päivän kuluttua päätettiin vaihtaa kalastettavaa aluetta lähinnä isompien kohdekalojen toivossa ja suuntasimme viime vuonna hyviä kaloja antaneelle melko laajalle alueelle. Veneet hajaantuivat hivenen toisistaan jotta saataisiin käsitys miten ja missä kalat  liikkuvat. Tasaisilla laatoilla kalastaessa pitää olla uskoa tekemiseen ja näin kylmänä keväänä vähäisetkin lämpötilamuutokset saattavat olla merkittäviä. Virtaukset näyttivät suotuisilta ja täkyäkin löytyi paikalta joten resepti vaikutti toimivalta. Lohia löydettiinkin ihan mukavasti ja parhaimmillaan koettiin taas tupla- ja triplatärppejä jotka saavat aina aika mukavasti liikettä miehistöön.

Kelpaa!


Neljän kalastuspäivän aikana kaikkiin veneisiin nousi mukavasti kaloja vaikka viime kauden kaltaista ilotulitusta ei tänä keväänä koettukaan. Kaikki ensikertalaiset pääsivät väsyttämään lohia ja vielä melko isojakin yksilöitä. Sen verran tyytyväisiä ukkoja istui iltaisin illallispöydässä että uskon kipinän uuteen lajiin syttyneen useammankin kalamiehen sisällä. Reissu oli erittäin onnistunut ja mikä parasta jokaisena päivänä päästiin ulos lohien perään. Kaikkein turhauttavinta on kun ei pääse edes yrittämään mutta tällä kertaa olosuhteet olivat erittäin suotuisat.  

Tiimi toimii.


Muun ryhmän suunnatessa kotiin jäimme Samin kanssa vielä yhdeksi päiväksi kalalle ja suuntasimme Larsin veneellä hivenen pidemmälle kartoittamaan uusia alueita oppaiden seuraavia kalastuspäiviä silmällä pitäen. Samaisella alueella kalasti ainakin kaksi tuttua ruotsalaistiimiä ja he olivat saaneet mukavasti kaloja edellisinä päivinä. Laivaväylän kupeesta voimakkaan virran reunasta löytyikin hivenen lämpimämmän veden raja josta saimme päivän mittaan useamman lohen kyytiin. -tähän oli mukava päättää tämän lohikauden avausreissu.

10+





Se ensimmäinen.

Kunnon potilas.






tiistai 4. huhtikuuta 2017

Vakuuta veneesi ja kalastustarvikkeesi, muista myös turvallisuus.


Näin valitset sopivimman vakuutuksen veneellesi ja kalastusvälineillesi


Kaikki yli 5,5-metriset ja moottoriteholtaan yli 20 hevosvoiman veneet on Suomessa rekisteröitävä. Suuri osa Suomen veneistä on niin sanottuja mökkiveneitä, jotka kuuluvat usein koti- tai vapaa-ajan asunnon vakuutukseen. LähiTapiolan kotivakuutus sisältää soutuveneet ja alle 10 hevosvoiman perämoottorit 5 000 euroon saakka. Veneen kunnosta täytyy huolehtia myös silloin, kun veneen koko ei vaadi rekisteröintiä. Vesillä liikkuessa on aina kyse veneilijän itsensä ja mahdollisten matkustajien turvallisuudesta.
Kun vene on soutuvenettä suurempi, kannattaa se vakuuttaa erikseen venevakuutuksella. Venevakuutus korvaa veneen rungon ja moottorin, purjeveneessä takilan ja purjeet. Myös veneen varusteet ja kiinteästi asennetut vesillä liikkumiseen käytettävät laitteet kuuluvat vakuutukseen. Näitä varusteita ja laitteita hankitaan usein myös veneen hankinnan jälkeen, jonka yhteydessä olisi hyvä tarkistaa, että veneen vakuutusmäärä riittää jälkikäteen kiinteästi asennetuille veneilylaitteille. Vesillä liikkumiseen käytettäviä irrallisia elektronisia laitteita korvataan LähiTapiolan venevakuutuksesta 2 000 euroon saakka, jos laitteet ovat olleet lukitussa tilassa. Huomioitavaa on, että venevakuutus ei korvaa kalastusvarusteita, kalastusvälineitä tai polttoaineita.

Satamaa kohti.

LähiTapiolan kotivakuutus korvaa lukitussa moottoriajoneuvossa, matkailuautossa tai –perävaunussa tai veneessä säilytettävää irtainta omaisuutta, esimerkiksi kalastusvälineitä. Näissä tapauksissa varkaus- ja murtovahinkojen enimmäiskorvausmäärä on normaalisti 2 000 euroa. LähiTapiola Pirkanmaan asiakkaiden on mahdollista korottaa vakuutusmäärää erillistä maksua vastaan 10.000 euroon saakka kalastusvarusteiden ja -välineiden osalta normaalin 2.000 euron sijaan. Veneen varusteita kotivakuutus ei korvaa, vaan ne sisältyvät venevakuutukseen. Myöskään auton kaskovakuutus ei korvaa autoon jätettyä irtainta omaisuutta, esimerkiksi veneen elektronisia laitteita tai kalastusvälineitä. Veneen trailerin voi vakuuttaa LähiTapiolan kaskovakuutuksella.


Kun pysäköidyssä autossa, matkailu- tai muussa perävaunussa tai veneessä säilytetään arvokasta tai varkausaltista omaisuutta, kuten optisia tai elektronisia laitteita ja arvoesineitä, on ovien (perävaunussa kuomun) oltava lukittuna ja omaisuuden oltava peitettynä tai muuten piilossa. Mukana olevaa omaisuutta on valvottava varkauksien varalta. Valvonnalla tarkoitetaan sellaista näköyhteyttä omaisuuteen, että vakuutettu tai joku muu hänen lukuunsa voi puuttua tilanteeseen, jos asiaan kuulumattomat koskevat omaisuuteen.

Vastuuvakuutus kannattaa sisällyttää venevakuutukseen


Kun vahinko sattuu, moni yllättyy, ettei tilanteen hoito tai vakuutusturva toimikaan samoin kuin tieliikenteessä. Veneille ei ole pakollista, lakisääteistä liikennevakuutukseen verrattavaa vakuutusta, joka turvaisi matkustajille tai syyttömälle osapuolelle aiheutuneet vahingot.
–Vene kannattaa vakuuttaa mahdollisimman laajalla vakuutusturvalla, joka kattaa esimerkiksi karilleajot ja varmistaa, että vakuutusmäärä riittää kattamaan mahdollisen vahingon kokonaisuudessaan. Lisäturvilla on mahdollista saada turvaa myös masto-, konerikkovahingoille ja rahoitusturvalla lisäturvaa rahoituksella hankitulle veneelle. Kannattaa myös varmistaa, että venevakuutus sisältää vastuuvakuutuksen joka korvaa, jos aiheutat vahinkoa toiselle veneilijälle tai veneelle. Veneen matkustajilla olisi hyvä olla vapaa-ajan tapaturmavakuutus, joka kattaa mahdollisessa vahingossa syntyneet henkilövahingot, LähiTapiola Pirkanmaan vahinkotarkastaja Kari Lehtola kertoo.

Vesille.

Karilleajot ovat tyypillisimpiä vahinkoja, joita venevakuutuksesta korvataan. Myös laituriin törmäykset aiheuttavat jonkin verran venevahinkoja.
–Molempiin tapauksiin liittyy usein se, että vene on uusi eikä kuljettajalla ole veneilykokemusta. Erilaiset laivurikurssit ovat erittäin suositeltavia veneilyn teoriapuoleen. Yleiset väistämissäännöt vesillä täytyy osata, ja kokemattomuutta voi aina korvata pienellä varovaisuudella, sanoo Lehtola.

Lähitapiolan verkkosivuilta saat tietoa, minkä laajuinen venevakuutus vastaa tarvettasi ja mitä vakuutus korvaa.


Vene- ja perämoottorivarkaudet ovat lisääntyneet selvästi – Varkaudet ovat estettävissä muutamien satojen eurojen hankinnoilla


Veneiden, perämoottoreiden ja venetarvikkeiden varkaudet ovat lisääntyneet viime vuosina selvästi. LähiTapiola muistuttaa, että pääsääntöisesti vene- ja perämoottorivarkaudet ovat estettävissä pienillä investoinneilla.
– Lukko on tärkein väline varkauksien estämisessä. Moottori täytyy lukita veneeseen kiinni ja vene täytyy lukita laituriin. Suosittelemme laadukkaan lukon käyttämistä, sellaisen saa noin 100 eurolla. Se on todella pieni hinta, kun veneiden hinnat saattavat olla kymmeniä tuhansia euroja ja perämoottorienkin keskihinta yli 5000 euroa. Vakuutusyhtiönä palkitsemme lukitsemisesta niin, että emme veloita asiakkaalta omavastuuta, jos lukittu perämoottori varastetaan, sanoo palvelujohtaja Pekka Kesseli LähiTapiola Pirkanmaan korvauspalvelusta.

Satamassa.

Veneen lukitsemista laituriin suositellaan siitä huolimatta, että kunta tai esimerkiksi veneseura olisi järjestänyt laiturille lukittavan portin.
Veneen ja moottorin valmiste- tai runkonumero on helppo tarkastaa veneestä ja moottorista syksyllä, kun veneen nostaa vedestä. Samalla kannattaa tarkistaa, että tiedot on oikein kirjoitettu rekisteriotteeseen ja että ne vastaavat vakuutusyhtiölle ja venerekisteriin ilmoitettuja tietoja. Tämä helpottaa mahdollisessa varkausvahingossa vahingon selvittelyä ja varastetun veneen löytymistä, Kesseli sanoo.
Venerekisterin ylläpito kuuluu nykyisin liikenteen turvallisuusvirasto Trafille, jonka nettisivujen kautta mahdolliset virheelliset rekisteritiedot voi päivittää. 

Varkaudet ammattimaistuvat, varkauksia tapahtuu talvisäilytyksenkin aikana


Uudet veneet ja tehokkaat moottorit ovat viime vuosina houkutelleet myös ulkomaisia järjestäytyneitä liigoja. Pekka Kesseli sanoo, että vene- ja perämoottorivarkauksissa näkyy rikollisuuden ammattimaistuminen.
–On niitä varkauksia, joissa veneistä viedään polttoainetta, tupakkaa tai alkoholia. Sitten on varkauksia, jotka näyttävät selvästi ammattimaisten liigojen työltä. Ammattilaiset varastavat sellaista tavaraa, joka on helppo myydä eteenpäin eli uudehkoja ja hyväkuntoisia perämoottoreita, joilla on sekä käyttöarvoa että rahallista arvoa, Kesseli sanoo.
Vaikka vene- ja perämoottorivarkauksista puhutaan eniten kesällä, varkauksia tapahtuu myös talvisäilytyksen aikana. Vahinkotarkastaja Kari Lehtola LähiTapiola Pirkanmaalta antaa muutamia vinkkejä talvisäilytykseen: ”Lukitse talviteloille jätetty vene huolellisesti. Siirrä perämoottori talveksi pois veneestä. Vene on peitettävä huolellisesti, mutta jätä peitteisiin riittävä tuuletus. Nosta vene riittävän tukeville pukeille. Ota talteen moottorin ja veneen tunnistetiedot. Myös talvisäilytyssuojan tulee olla lukittu. Jos venettä säilytetään trailerilla, traileri tulee lukita esimerkiksi aisalukolla ja lisäksi vene kannattaa lukita traileriin. Vene ja suojaus on syytä käydä tarkistamassa talven aikana jo siitäkin syystä, että vene voi kärsiä lumi- tai kosteusvaurioita.”

Merellä.

Veneiden kunto vaihtelee paljon


Puutteet paljastuvat usein vakuutusyhtiölle ilmoitettujen vahinkojen yhteydessä. Suomessa on vajaat 200 000 rekisteröityä venettä, mutta kaiken kaikkiaan veneitä on arviolta jopa 800 000, kun mukaan lasketaan soutuveneet ja pienet moottoriveneet, joita ei tarvitse rekisteröidä. Veneiden kunto vaihtelee paljon. Eniten ongelmia merikelpoisuudessa ja turvavarusteissa on juuri mökkiveneissä, jotka saattavat olla hyvinkin iäkkäitä.
–Yllättävän usein vakuutusyhtiölle ilmoitettujen vahinkojen yhteydessä tuleekin esille puutteita veneen kunnossa. Jos epäilet, ettet itse osaa arvioida veneen merikelpoisuutta, esimerkiksi FinnBoat ry:n jäsenyritysten tarjoama kuntokartoitus-konsepti on hyvä palvelu veneen yleiskunnon ja merikelpoisuuden arviointiin, Kari Lehtola kertoo. Myös pelastautumisvälineiden kunto, kuten automaattisten paukkuliivien täyttöpatruuna, pitää tarkistaa ennen veneilykauden alkua. Patruunassa lukee viimeinen käyttöpäivä, ja patruuna on yleensä uusittava kolmen vuoden välein.

Ahvenanmaalla.


Sammutin on tarkistettava vuoden välein


Käsisammutin on pakollinen kaikissa rekisteröidyissä veneissä ja sammuttimen vuositarkastus pitää olla voimassa. Tarkastuksen tekee valtuutettu sammutintarkastaja. LähiTapiola-ryhmän alueyhtiöt tarkastavat joka vuosi yhteensä yli 40 000 käsisammutinta yli 200 paikkakunnalla. LähiTapiola Pirkanmaa tarkasti vuonna 2016 yli 4 000 sammutinta omalla alueellaan.
–Sammutintarkastukset ovat maksuton lähipalvelu asiakkaillemme. Tarkastuksilla haluamme kiinnittää huomiota vahinkojen ennaltaehkäisyyn, ja annamme tarkastuksen yhteydessä mahdollisuuksien mukaan myös alkusammutuskoulutusta. Muistutamme luonnollisesti myös siitä, että omaisuuden lisäksi henkilöturva on tärkeää. Haluamme ottaa jokaisessa kohtaamisessa esiin sen, että sekä koti ja omaisuus että henkilöt ovat kattavasti vakuutettu, sanoo liiketoimintajohtaja Timo Europaeus LähiTapiola Pirkanmaalta.
Jos vene on vesillä myöhään syksyllä, huolehdi kiinnityksestä tarkasti. Vuosittain korvataan muutamia satoja myrskyjen aiheuttamia vahinkoja.




lauantai 28. tammikuuta 2017

Tammisaari 2016

Loppukaudesta päästiin treenailemaan vuosien tauon jälkeen hauen heittokalastusta merelle. Edellisestä merikeikasta hauen perässä oli kulunut jo luvattoman paljon aikaa ja käytettävät välineetkin ovat tässä välissä trendien mukana vaihtuneet useaan kertaan. Tänäpäivänä kovinta tulemista tehneet shadit olivat siis pakkohankinta ja ehdittiinhän niitä uittamaan hyvällä menestyksellä jo sisävesillä hauen pyynnissä.

Päivän väri.


Merikeikka suuntautui Tammisaareen jossa päästiin Mika "Haukikoira" Vornasen vieraaksi. Mika on pitkänlinjan kalamies ja Tammisaaren vedet hänelle tuttuja muutaman vuosikymmenen takaa.
Tammisaaren satamassa meitä odotti Haukikoiran heittokalastukseen varustelema Lund:n valmistama alumiinivene. Vene teki heti vaikutuksen tiloillaan ja varustelullaan. Siirtymillä vene tuntui vakaalta ja käytökseltään hyvin johdonmukaiselta.

Lund Tammisaaren satamassa.

Satamassa siirrettiin omat heittokepit ja kelat Lundiin jonka jälkeen vedettiin Ursuitit niskaan ja Lundin keula kohti kalapaikkoja. Ensimmäisellä spotilla valitsin Shadin vavan päähän ja osa porukasta taisi nakella myös jerkkiä. Kipparille myös vapa käteen koska pitäähän oppaankin päästä kalastamaan ja tämän siis heti kipparille myös ilmoitimme. Tuuli oli melko navakkaa ja vaikeutti selvästi kalastusta ensimmäisellä spotilla. Kaloja ei vielä tältä reunalta kuulunut joten vaihdoimme paikkaa.

Hanat auki.


Toiselta pysäkilta saatiin joku pieni hauki pyörähtämään veneessä mutta melko nopsaan jatkoimme matkaa. Kolmannella pysäkillä ei sitten kovinkaan pitkään ehditty vanheta kun alkoi tapahtua. Hauet tuntuivat olevan purullaan ja hyviä tapahtumia kertyi nopsaan joka ukolle. Ensimmäinen suurhauen mitat täyttävä yksilö oli vapautusmatolla ja nopeiden mittausten ja pakollisten pönöjen jälkeen sai nopeasti vapautensa takaisin.

Normi gadda.


Veneessä kävi lukuisi haukia joidenka mitat olivat 85-100+ cm välillä. Hektisen kalastelun jälkeen päätimme lähteä kokeilemaan uudestaan edellistä paikkaa josta Mika kertoi saadun todella hyviä kaloja. Nippanappa oli Lund saatu ankkuroitua Motorguiden avustuksella kun ensimmäinen suurhauki oli allekirjoittaneen vavan päässä. Pakollisten pönöjen kautta kala järveen. Seuraavalla heitolla jälleen mahtava hauki veneeseen ja niin taas päästiin pönöttämään.

Pari pönäkkää.

Loppupäiväksi palasimme taas kolmannelle pysäkille ja vaikka syönti ei ollutkaan enää niin rajua kuin aiemmin, saimme kuitenkin hyvin tapahtumia lopetukseen saakka. Testasimme melko aktiivisesti erilaisia vieheitä ja värityksiä mutta mikään ei tuntunut toimivan niin hyvin kuin firetiger väreissä oleva shadi.


Kelpaa pönöttää.


Taisin saada kaikki kalani edellä mainitulla firetiger värisellä shadilla joka tuntui olevan selkeästi päivän väri. Tero tykitti komeita kaloja saman sävyisellä Savage Gearin HybridPikellä joka sittemmin valittiin Erä-lehden toimesta vuoden haukivieheeksi. Kovien vieheiden puolella parhaat osumat taisi tulla kipparin Manta jerkkiin.

Hauki ja Haukikoira.


Täytyy sanoa että oli kerrassaan hieno retki Tammisaaren kalarikkaille vesille. Kiitokset vielä kipparille, palaamme keväällä rikospaikalle!


http://www.haukikoira.fi/


Haukipönö.


Mantaan erehtynyt.
Savage Gear HybridPike.