Salakat uimakoulussa

Sunnuntaina päästiin taas piipahtamaan järvellä, kovinkaan aikaisin ei oltu tälläkään kertaa liikkeellä ja Pilotti laskettiin taasen eteläpään luiskalta Näsijärveen. Pohjoisempaan oli alunperin tarkoitus mutta koska aikaa oli varattuna rajallisesti päätettiin taas jäädä lähemmäksi. Eteläpään luiskahan on lämmitetty ja sen yhteyteen on rakennettu nyt uusi viranomaislaituri jota voi käyttää lyhyeen kiinnittymiseen laskun/noston yhteydessä. Laituri onkin erittäin hyvä ja siksi paikka soveltuu kyllä erityisen hyvin traileri matkaajille. Kelien kylmetessä lämmitetty/valaistu luiska takaa veneiden helpon ylösoton.

Tuuleen suunnan perusteella valikoitiin suunta mihin lähdettäisiin ja sitten kartalta taas tarkemmin kohteeksi uudet penkat ja ajolinjat. Pintavesi huiteli edelleen 11 asteen tuntumassa joten siinä mielessä ei mikään ollut muuttunut viikon aikana.
Laskettiin sivumyötäiseen salakoita uimaan ja muutamien hyväksi havaittujen perusaseiden lisäksi sitten taas hieman erilaisia ja uusia virityksiä.
Kovinkaan kauaa ei ensimmäinen kalakontakti antanut itseään odotuttaa kun pullea reipas 50cm järvilohi kävi kääntymässä veneessä. Hetkeä myöhemmin jarru pärisi hieman voimakkaammin mutta kala irtosi samoin tein jättäen ainostaan salakan pään jäljelle kypärään.

Tyypillinen keskenkasvuinen järvilohi.

Seuraavaksi veneessä kävi odotusten mukaisesti muutamakin taimen joita kalastettavalla uudella alueella odotettiinkin olevan. Muutaman tunnin vedon aikana kaikkiaan 3 taimenta ja 3 järvilohta kävi veneessä joista kaksi oli selkeästi paremman kokoista + 50cm kokoluokkaa mutta kaikki kuitenkin alle 60cm ja jatkavat näin ollen kasvuaan Näsijärvessä.

Pikkuhiljaa olikin jo aika suunnata satamaan ja viimeinen tunti matkauisteltiin kohti eteläpään luiskaa. Syvänteen päällä, vettä alla 50m, plaanari peruutti vähän rivakammin ja suureksi yllätykseksi vedestä nousi tanakassa kunnossa oleva kuha joka oli hotkaissut salakan syvälle nieluunsa. En muista koskaan aiemmin saaneeni kuhaa Lokakuussa syvänteeen päältä pintakalvosta.

Lokakuu

Vihdoin ovat pintavedet viilentyneet siinä määrin että voi ihan tosissaan alkaa täkyraksia taas uittamaan kotoisella Näsijärvellä. Syyskuun lopussa Nässystä nousi jo muutama kehukala ja tämä entuudestaan tulee lisäämään painetta jävellä.
Sunnuntaille oli järjestynyt sopivasti tilaa uisteluhommille joten päätin herättyäni vielä lähteä kopasemaan Näsinselkää. Normaalisti tulee lähdettyä jo kukonlaulun aikaan mutta nyt järvelle pääsin vasta joskus ennen kymmentä. Pääsääntöisesti kalastan syksyn pohjoisempana mutta eteläpään luiska oli nyt sopivan lähellä myöhäiselle lähdölle. Keli oli lupaava ja tuuli puhalsi juuri sopivasti aktivoidakseen taimenet otilleen.

Iltapäivä Näsinselällä.

Tämän syksyn teemaksi uusien välineiden ohella olen päättänyt kalastaa mahdollisimman paljon uusia alueita silläkin uhalla että kalasopasta puuttuu kalat tulevan syksyn aikana. Tuulen suunta oli ollut melkein sama jo useamman päivän joten oli helppo valita aloituspaikka uittoharjoituksille uudelle penkalle. 
Ihan kaikkia täkyjä en vielä saanut uimaan kun ensimmäistä jo vietiin, hyväkuntoisen oloinen järväri kävi visiitillä ja sai toki välittömästi vapautensa.
Seurasin penkan reunaa ja kalaa kävi tasaisesti pyytöihin vaikkakaan mitään kunnollisia syöttikala parvia ei luotaimeen piirtynyt, vedenlämmöt aika tasaisesti 11,4 Navman astetta.

Olisikohan isommat yksilöt syvemmällä?

Iltapäivän puolella aurinko alkoi paistamaan joka hetkeksi hiljensi kalantulon, oli siis sopeva hetki hieman muutella pyytöjä sekä vaihtaa vedettävää aluetta. Siirryin uistellen hieman pohjoisempaan pitkin lupaavan näköistä penkkaa. Kunnolliset syöttikalaparvet olivat edelleen hukassa mutta tovin kuluttua kala alkoi taas iskemään hanakasti salakoihin, isoihin ja pieniin. Parhaimmillaan kaloja roikkui useammassa siimassa ja koska olin yksin liikkeellä ei kereennyt tulemaan tylsää vaan tekemistä piisasi molemmille käsille Garminin pitäessä huolta valitusta kurssista. Sekä taimenia että järväreitä kävi veneessä ja kaikki yksilöt olivat hyväkuntoisen näköisiä. Yhtään yli 60cm kalaa en kuitenkaan onnistunut saamaan joten kaikki kalat saivat viipymättä vapautensa.

Jälkikasvu suorittaa mittaukset joten kotiin vietyjen kalojen kanssa pitää olla tarkkana.

Eilisen perusteella Näsinselällä on nyt pientä tämän vuoden istukasta ja siitä hieman isompia yksilöitä pintakalvossa liikkeellä siihen malliin että seuraava isku Näsijärven kalakantoja vastaan tullaan suorittamaan taas uudelle alueelle. Pieniä kaloja on ihan turha lähteä ehdoin tahdoin kiusaamaan.

Jos joku nyt vielä käyttää useampikoukkuisia täkyrakseja tai vaappuja syksyisessä jalokala jahdissa niin suosittelen ehdotomasti siirtymään yksi koukkuiseen joista kala on huomattavasti helpompi vapauttaa mahdollisimman pienillä vahingoilla. Eilenkin veneitä oli sen verran paljon liikkeellä että varmasti aika moni lohikalan pentu sai väistämättä siipeensä.

Viime syksyinen takakoukun uhri.

Jos kelit ja aikataulut sallii niin loppuviikosta ylävesille isompien yksilöiden perään.

Eilen kantautui lohikaloille loistavia uutisia:
Maa- ja metsätalousministeriö ilmoitti hetki sitten, että se tulee korottamaan järvilohen ja järvitaimenen alamitan 60 cm:iin. Saimaannieriä tullaan täysrauhoittamaan Vuoksen vesistöalueella.

Asetuksen ilmoitettiin astuvan voimaan 1.1.2014. 

Järvilohen osalta tämä koskee koko maata. Järvitaimenen osalta 60cm napapiirin alapuolisella vyöhykkeellä ja yläpuolisella 50 cm !

Syyskuun kalastelua

Vihdoin on ilmanala muuttunut selvästi syksyiseksi. Muutama päivä on tullut vietettyä taas jigihommissa ja kohdekalana siis kuha. Lämpöisen kesän jäljiltä vedenlämmöt ovat näin syyskuun loppupuolellakin vielä melko korkealla, esimerkiksi Näsijärven pintalämmöt eilen yli 16 astetta.

Jiginheittoa käytiin harjoittamassa kotipuolen suunnalla sijaitsevalla Aurejärvellä, paikassa jossa allekirjoittanut sai ensimmäiset kuhansa noin 20 vuotta sitten. Aurejärvi sijaitsee Pohjois-Pirkanmaalla Parkanon ja Kurun alueella. Erämainen Aurejärvi on todella karu ja kivikkoinen järvi. Järvessä elää vahva kuhakanta ja järvi on paikoin todellakin syvä. Jos järveen mielii tutustumaan niin suosittelen joko rauhallista kaasukahvaa tai mieluummin jonkun järven tuntevan opastusta ajolinjoihin, muussa tapauksessa saattaa joku järven lukuisista karikoista tulla vähän turhankin tutuksi.

Aurejärvi

Aikoinaan kun aloiteltiin uistelutouhuja oli järvessä todella vahva isomman kuhan kanta. Kalat olivat kooltaan hyvinkin vauraita ja kahden-kolmen kilon kuhat kesäaikaan jokapäiväistä saalista. Tuohon aikaan tuli tavaksi vetää vain isoja vaappuja, pienimmät käytössä olleet kuha vieheet olivat 15cm Nils Masterit joidenka kaverina vedettiin mm. 20cm Turus-Ukkoa, Mirroluren isoja kapuloita ja jopa isoja Swim Whizz haukikapuloita jotka kaikki antoivat isoa kuhaa. Kaverin pakista taitaa edelleen löytyä kokonaan musta Turus-Ukko joka oli varmasti eniten isoja kuhia antanut vaappu. Tuohon aikaan mm. alan lehdissä  kirjoitettiin kuinka kuhalle pitää käyttää 8cm vaappuja. Ilmeet olivat hieman epäuskoisia kun nuoret kalastajan alut asioivat Tampereen kalastusväline liikkeissä ja kertoivat vetävänsä kuhaa edellä mainituilla vieheillä.

Kuluvan viikon aikana kuhat löytyivät pääsääntöisesti 4-6m vedestä mutta jokusia kuhia saatiin vielä aivan rantavesistäkin n. kahden metrin syvyydestä. Itse olin kahtena päivänä heittämässä ja molempina päivinä kalat olivat todella varovaisella otilla ja kävivät lähinnä tönimässä jigejämme ja vastaiskun kanssa pitikin olla todella skarppina jotta kalat sai jäämään koukkuun, useimmiten kalat olivatkin kiinni jigikoukkuun viritetyssä takakoukussa. Ilman takakoukkua oltaisiin todennäköisesti jouduttu tyytymään perunasoppaan.

Ruokakalat

Allekirjoittaneella parhaimmaksi aseeksi osoittautui Lunker Cityn Fin-S fish joka taitaa olla suunniteltu vertikaali jigiksi mutta toimii erittäin hyvin myös perinteisessä jigipäässä ja erityisesti huonommalla syönnillä. Väreistä parhaiten toimivat hillityt luonnonmukaiset sävyt, jotka kyllä tuntuvat toimivan oikeastaan kaikissa olosuhteissa järveen katsomatta.

Lunker City Finn-S fish

Ilahduttavaa oli myöskin kalojen suhteellisen mukava keskikoko, näistä oli helppo valikoida sopivimmat ruokakalat ja vapauttaa loput, alamittaiset ja ylämittaiset.

C&R

 

Uistelemassa Näsijärvellä

 

Launtaina käytiin pitkästä aikaa Näsijärvellä uisteluhommissa utuisessa kelissä. Liikkeelle päästiin aamupäivästä ja kokeiltiin Koljonselällä syvänpuolen penkkoja vaapuilla sekä takiloihin nopeampaan vetoon viritetyillä salakoilla. Päivän mittaan saatiin jokusia pieniä kuhia ja haukia. Puolenpäivän aikaan karkuutettiin yksi kala plaanarista joka hyppäsi kaukana veneen perässä ilmaan ja hypystä irti.

Iltapäivästä käytiin maissa makkaranpaistossa jonka jälkeen siirryttiin huomattavasti matalampaan veteen. Edelleen muutamia pieniä edellä mainittuja kalalajeja kävi kääntymässä veneessä. Viiden jälkeen alkoi harmaan päivän jälkeen aurinko yllättäen paistaa joka ilmeisesti aktivoi kuhan ja aivan pintavedestä saatiin muutama mittakuha kotiin vietäväksi. Vedenlämmöt tasaisesti 16 asteen paremmalla puolella ja kuhat edelleen pintavesissä, parisen viikkoa täytynee ainakin odotella rauhassa vesien viilentymistä.

Syksymmällä täytyy koittaa josko tuo viime syksyinen musta murjaani olisi vielä samalla penkalla :)

+60cm C&R taimen syksy 2012

Näsijärven Lohikunkku 2013

Toisen kerran järjestettävä treffihenkinen  Näsijärven lohikunkku kilpailu käydään 2.11.2013. Tällä kertaa kisakeskuksena toimii Maisansalo joka tarjoaakin oivalliset puitteet paitsi itse kilpailulle mutta myös illanvietolle kalastuksen jälkeen. Maisansalosta löytyy hyvin tilaa veneille ja autoille sekä trailereille joten tässäkin mielessä paikka on hyvä.  Erittäin potentiaalisia kalapaikkoja löytyy heti lähietäisyydeltä joten puitteet ovat enemmän kuin kohdallaan. 

Lohikunkku kiertopalkinto

Viime vuonna tapahtuma keräsi 42 venekuntaa ja tänä vuonna odotamme vähintäänkin yhtä isoa osallistuja joukkoa. Tapahtuma keräsi kiitosta osallistujilta joten halusimme ehdottomasti kehittää tätä tapahtumaa lisää.Talven pilkkitapahtuman perusteella oli itsestään selvää että hyödynnämme ravintola Maisan tarjonnan kisan yhteydessä ja luomme näin lisäarvoa tapahtumalle. Palkintojen jaon jälkeen halukkaat pääsevät siis nauttimaan juhlallisen illallisen jonka jälken siirrytään illanviettoon rantasaunalle.

http://www.restaurantmaisa.fi/

Lohikunkku menu.

Tapahtuman tuotto tullaan tälläkin kertaa käyttämään Näsijärven lohikalaistutuksiin. 

Haemme myös yhteistyökumppaneita tapahtumalle joten kiinnostuneet voivat olla yhteydessä esimerkiksi allekirjoittaneeseen. Yhdistyksemme myy mm.  mainospaikkoja kisakarttaan ja nettisivuillemme. 

Alla vielä mm. keskustelupalstoilla julkaistu ilmoitus:

Näsijärven avoimet lohikuninkuuskilpailut järjestetään 2.11.2013. Kilpailukeskuksena toimii Maisansalo.

Kello 8.00 on kipparikokous, jonka jälkeen siirrytään vesille ja kalastus voi alkaa. Rantaan takaisin viimeistään kello 15.30, jonka jälkeen on punnitus ja palkintojenjako.

Suurin lohikala palkitaan.
Kilpailumitat: taimen 55cm ja järvilohi 60cm. Vain yksi kala punnitaan venekuntaa kohden.

Kilpailun jälkeen on mahdollisuus osallistua illanviettoon joka pitää sisällään juhlallisen illallisen ravintola Maisassa. Tämän jälkeen vapaata illanviettoa ja saunottelua Maisansalon rantasaunalla aina kello 21.00 asti.

Venekuntakohtainen kilpailumaksu 50e ja yksinuistelijoilta 25e.
Maksu pitää sisällään kipparikokouksen yhteydessä nautittavat aamukahvit + sämpylän sekä luvat järvelle kisan ajaksi.

Illanvietto 17e / henkilö. (illallinen, sauna, savusauna yms.)

Maksut etukäteen seuramme tilille: FI03 4503 0010 1130 11, viitenumero: 3311
Viestikenttään: Lohikunkku TAI Lohikunkku + illanvietto X-henkilöä.

Kello 7.00 alkaa ilmoittautuminen kilpailukeskuksessa.

Osallistumismaksut tullaan käyttämään kokonaisuudessaan Näsijärven lohikalaistutuksiin !

Kilpailu on avoin kaikille kalamiehille ja -naisille!

Toivomme ennakkoilmoittautumisia osoitteeseen kari.mansukoski[at]gmail.com

Kuhan jigaan!

Kuhan jigaus on tyypillisesti palkitsevinta keväällä ja syksyllä jolloin kuhia tavoittaa rannasta, syvänteiden penkoilta ja pattien läheisyydestä. Keskikesälläkin kuhaa kyllä jigaamalla saa mutta silloin toimii tehokkaammin ns. vertikaalijigaus koska kuhat ovat valuneet syvänteisiin ja oleilevat siellä jossain välivedessä. Tällöin kuhat tavoittaa helpommin joko uistelemalla tai vertikaalijigaamalla. Vertikaalijigaushan on nykyaikainen muoti-ilmiö, samaa hommaa tehtiin jo 20 vuotta sitten mutta silloin sitä kutsuttiin veneestä pilkkimiseksi. Tosin täytyy muistaa että nykyisillä luotaimilla yms. varusteilla vertikaalijigaus on todellista täsmäkalastusta.
Ruotsin puolella mm. Kristian Keskitalon johdolla ko lajista on tullut jo todella suosittua ja onhan se tehokas kalastusmuoto. Jonkin verran tulee muutenkin seurattua länsinaapurimme kalastusrintamaa ja taas kerran ei voi kuin ihaillen todeta kuinka hienosti siellä kalavesiä hoidetaan.

Menneenä viikonloppuna käytiin testaamassa josko kuhat alkaisivat jo löytymään taas tutuilta Näsijärven ottipenkoilta.
Liikkeelle lähdettiin tällä kertaa jo ennen sitä kuuluisaa kukonlaulua jotta oltaisiin pelipaikoilla heti auringonnousun aikaan. Syksyn tulo alkaa todella tuntumaan kun matkalla satamaan auton mittari näytti alimmillaan +4 astetta.

Aamu

Satamasta kun päästiin oli maisemat kerrassaan upeat. Järvellä leijaili aavemainen usva ja nousevan auringon kajo heijasteli pilviverhon takaa.
Aamun aikana kartoitettiin useampi potentiaalinen ottipaikka lävitse ja lupaavia kaikuja löytyi monesta paikkaa, pääsääntöisesti kala oli kuitenkin vielä hieman irti pohjasta mutta odotettavissa oli että nouseva aurinko saa ne painumaan pohjaan meidän jigiemme ulottuville.

Auringonnousu

Tärppejä alkoi tulemaan mutta otti oli selkeästi kovin varovaista ja monesti kalat kävivät ainoastaan pökkäämässä jigiä.
Paikkaa ja jigejä vaihdettiin ahkerasti ja kalojakin alkoi nousemaan mukavaan tahtiin. Taas kerran yksi ottipaikka hiljeni kuin seinään jolloin osattiin jo odottaakin mitä tulee tapahtumaan. Eipä aikaakaan kun isohko vihernieriä kävi veneessämme vierailulla. Tämän jälkeen alkoivat taas kuhatkin napsimaan pyyntöjämme.

Iltapäivän puolella alkoivat hieman isommalla rungolla ja kovemmalla uinnilla varustetut jigit kelpaamaan kun kuhat iskivät paikoin todella hanakasti pyytöihimme. Ruokakaloiksi valikoitiin sopevat yksilöt ja loput laitettiin takaisin järveen kasvamaan.

Ottikone ja alamitta

Parhailla ottipaikoilla oli vettä 8-9m, jokusia haja kaloja saatiin tuolta 6m hujakoilta mutta isommat massat olivat selvästi syvemmällä. Paikoin kalaa oli kaiussa hurjia määriä ja näiltä paikoilta kalaa tuli aluksi likipitäen joka heitolla.
Väreistä toimi parhaiten melko hillityt ja luonnonmukaiset sävyt.

Kalapäivän aikana tuli jo hieman harjoiteltua kuvaamista uudella Lumia 1020 älypuhelimella joka on ylivoimaisesti paras puhelin mitä markkinoilta tällä hetkellä löytyy. Kuvailin vain automaatti asetuksilla mutta kelvollista jälkeä näytti syntyvän. Puhelimessa on Pro camera softa jolla pystyy helposti säätämään kennon eri parametrejä. Nyt voi tavallisen kameran jättää kotiin kun 41Mpixelin Pure View kamera kulkee aina matkassa.

Taksidermia

Tylsänä talvi-iltana jossain sosiaalisen median syövereissä törmäsin upeisiin kuviin täytetyistä kaloista. Tutkailtuani kuvia tarkemmin huomasin että näiden hienojen taideteosten takana oli J-P Kuoppala joka näytti vielä asustelevan tässä lähettyvillä.

Samantien syttyi lamppu päässä ja oli mentävä kaivamaan pakastimen alimpia lokeroita ja sieltähän se löytyi, nimittäin jo vuonna 2006 saatu 7,2kg taimenen pää.

Tuolloin pistin pelkän pään pakkaseen ja ajattelin josko siitä jotain joskus saisi aikaan. Useammankin kerran mm. muuttojen yhteydessä on ollut liki että pää lentää roskikseen mutta onneksi sitä on tullut siellä säästeltyä.

Laitoin hetimiten mailia J-P:lle ja sovimme että pää laitetaan työnalle tai ainakin katsotaan onko noin pitkään pakkasessa olleesta päästä vielä jotain tehtävissä.

Kalan väsyttäjäkin kun sattuu sopivasti täyttämään tasavuosia niin tuostahan syntyisi upea lahja.

Heinäkuussa asia sitten palasi mieleen kun tuli kutsu syntymäpäiville ja kiikutin pään pikaisesti J-P:lle joka otti sen heti työnalle. Tekemisen tueksi lähetin säköpostilla kuvia kalasta ja annoin omastapuolestani vapaat kädet maestrolle toteutuksen suhteen.

Alla lyhyesti J-P:n selostusta eri työvaiheista kuvien kera.

Koska käytettävissä oli vain pelkkä pää,tehtiin vartalo uudestaan uretaanista ja muovailusavesta. Saveen muotoiltiin erityisellä' työkalulla myös suomut sekä muita yksityiskohtia.

 

Kun pää+vartalo oli valmis aloitettiin muotin ottaminen päällystämällä koko pää xyleenii                     ohennetulla silikonilla ohuelti. Kun tämä pinta oli kuiva lisättiin vielä toinen ohut kerros. Tämän päälle laitettiin akryylimaalilla vahvennettua silikonia paksumpi kerros. Koko komeus laitettiin yön yli kuivumaan.

Koska silikonmuotti on löysä materiaalin ohuudesta ja joustavuudesta johtuen,täytyy valua varten tehdä niinsanottu emämuotti eli muotoa tukeva muotti. Tämä tapahtui autopakkelilla vuoraten silikoninen muotti. Autopakkelimuotti halkaistiin ennen täydellistä kovettumista kahteen osaan.

Valu on tehty ja tukimuotti on poistettu silikonimuotin päältä. Silikonimuotin sisällä näkyy valos,joka on autopakkelin ja epoksihartsin sekoitusta.

Valmis valos on irroitettu muotista.

Valos on saanut pohjamaalin ja siitä on siistitty ylimääräisiä ja virheellisiä valupartikkeleita. Pohjamaali on hiottu pois teräsvillalla,jotta tumma maali jää vain kaikkiin pään syvimpiin kohtiin luoden kolmiulotteisuutta ja elävyyttä.

 

Evä kiinnitetty ja pohjamaalaus tehty. Nyt vuorossa yksi työläimmistä vaiheista,suomujen maalaaminen. Lohikaloilla täytyy jokainen suomu maalata yksitellen,jotta pinnasta tulee eloisa ja luonnollisen näköinen. Pään sisään on ruiskutettu uretaania vahvistamaan rakennetta ja helpottamaan silmien asennusta.

 

Tässä näkee selkeästi miten suomujen yksitellen maalaaminen herättää pinnan "eloon"...

Maalus viimeistelyineen ja pienine yksityiskohtineen tehty ja ensimmäinen lakkakerros pinnalle ruiskutettuna. Vielä taustalevyn teko ja kalanpään kiinnittäminen siihen lakan kuivuttua. Maalauksessa käytetään apuna valokuvia,jotta oikeat sävyt saadaan luotua uudelleen.

Kalanpää on kaikkien vaiheitten jälkeen valmis ripustettavaksi seinälle. Omistaja on toivonmukaan ylpeä ikuisesta muistosta hienon kalaretken tiimoilta. Helpommin tämä projekti olisi syntynyt mikäli kala olisi katkaistu etummaisten evien takaa ja vartaloa olisi ollut mukana,mutta kun konstit osaa saa pelkästä päästäkin tehtyä kauniin muistoesineen!

Taimenen pää onnistui kyllä yli odotusten ja nyt upea kalanpää on väsyttäjänsä mökin seinällä.

Voin varauksetta suositella J-P:n palveluita mikäli innostuit vaikkapa oman ennätyskalasi jalostamisesta muistoesineeksi.

yhteystiedot: jpkuoppala@gmail.com

Kesäkalastusta

Kesälomat alkaa olemaan lusittu joten pikkuhiljaa alkanee taas löytyä aikaa kalastelullekin kun muumimaailmat alkaa olemaan kierrettynä :)
Lomillakin toki ollaan aikaa vesillä vietetty mutta kuluneena suvena ollaan enemmän oltu vesillä päiväsaikaan ja useammankin kerran koko perheen voimin jotta juniori on päässyt totuttelemaan vesillä oloon, veneilyyn ja kalastukseenkin.

Jäätelö tauolla Sääksmäellä.

Näsijärvellä ollaan käyty nyt kuha-aikaan jokunen kerta, lähinnä ylävesillä joko uistelemassa tai jigaamassa. Kalaa on tullut vaihtelevasti mutta huonoimmillakin reissuilla ollaan kuitenkin kohdekaloja saatu joten siinä mielessä pitänee olla vähintäänkin tyytyväinen.
Oikein hyvällä syönnillä on laukuritkin päässeet loppumaan joten viimeistään ensi suvena pitänee varastoja täydentää.

Näsijärvestä on tänäkin kesänä nostettu paljon isoa, yli 5kg, kuhaa jota järvessä tuntuu olevan hyvinkin runsaasti. Suurin kuha mitä olen kuullut saadun on ollut 8,5kg  mutta en yhtään ihmettele vaikka suurempiakin olisi tullut, itseasiassa olen jo pitkään odottanut että koska kuuluu ensimmäisestä vapavälinein saadusta yli 10kg kuhasta.
Tunnetustihan ne irtipäässeet ovat niitä isoimpia jotka vaan kasvavat vuosien saatossa kun tarinoita kerrotaan mutta täytyy sanoa että kahdesti olen pidellyt Näsijärvellä todella isoa kuhaa mutta molemmat taistot ovat päättyneet vastapuolen voittoon.

Ahne kuhan alku.

Vanajan puolelle ollaan kovasti oltu tänäkin vuonna menossa mutta ollaan nyt kuitenkin päästy vasta tuonne Akaan vesille. Toijalan satama kun on lähellä kotinurkkia niin siitä on ollut helppo lähteä vesille kun veneelle ei otettu mistään omaa satamapaikkaa vaan trailerin kanssa ollaan kuljettu milloin minnekin.
Rauttunselältä ollaan saatu jonkin verran kalaa mutta pääasiassa isoja haukia joita tässä vesistössä tuntuu piisaavan. Isoja haukia on saatu matalasta ja syvästä ja itseasiassa ihan jokapaikasta. Ei siis ihme että täällä kisattava Häme Cup:n viimeinen osakilpailu kantaa nimeä tappajahauki uistelu.
Kuhat ovat löytyneet viime aikoina varsin matalasta vedestä, sama ilmiö on joinain vuosina toistunut  Näsijärvelläkin. 

Tärppiä odotellessa.

Pikkuhiljaa aletaan taas kulkemaan kohti syksyä ja täytyy sanoa että kalastuksellisessa mielessä sitä ollaankin jo odotettu. Kuhan kalastus on ihan mukavaa ja leppoisaa hommaa kesäkuumalla mutta allekirjoittanut viihtyy kalavesillä kyllä ehdottomasti paremmin kun vedet viilenevät ja päästään aloittamaan jalokalan pyynti täkyraksilla. Raksikalastus ylipäätään on ehdottomasti allekirjoittaneen suosikki kalastus muoto. Jalokalan pyynnissä on muutenkin paremmat mahdollisuudet päästä paremmin nauttimaan itse taistelusta kalan kanssa. Isojenkin kuhien väsytys kun muistuttaa enempi tiiliskiven perässä vetoa.Merilohen kalastuksen jälkeen tämä kuhakausi on nykyään enempi sellaista väliaikaa joka tarjoaakin oivalliset puitteet veneilyyn ja vesillä oloon leppoisissa merkeissä.
Pikkuhiljaa vesien viilentyessä kuhatkin poistuvat välivedestä ja valujat penkkoihin hieman syvemmälle jolloin ovat taas paremmin jigimiesten ulottuvilla. Jigaamassa olisi tarkoitus itsekin päästä jokunen kerta syksyn mittaan käymään.

Raksitapsien sitomista varmaankin pikapuoliin jo aloitellaan ja tulevana syksynä on tarkoitus kalastella taas hieman eri tavalla kuin aiemmin. Myöskin välinepuolella tehdään pieniä kokeiluja joista sitten lisää syksyn mittaan.

Näsijärven Lohikunkku kilpailu lähestyy ja tulevana syksynä tämä treffi henkinen tapahtuma järjestetään 2.11.2013 Maisansalossa. Kalastuksen jälkeen on halukkailla mahdollisuus juhlalounaaseen ravintola Maisassa ja tämän päälle vielä nautitaan rantasaunan löylyistä.
Lähiaikoina pitäisi askelmerkit tarkentua joten laitan sitten tännekin lisäinfoa tapahtumasta.