keskiviikko 29. heinäkuuta 2015

Näsijärven kuhakausi.

Heinäkuussa tyypillisesti eletään kuhan kalastuksen sesonkiaikaa. Kalat ovat siirtyneet kutualueiltaan syvänteiden äärelle ja ovat helposti uistelijoiden saavutettavissa. Kuluva kesä on ollut siitä poikkeuksellinen että moninpaikoin kutu viivästyi melkoisesti kylmistä vesistä johtuen, kalat eivät lue kalenteria vaan niitä ohjaa ympäristötekijät kuten vedenlämpö.

Kuhankalastukseni on viime aikoina keskittynyt Näsijärvelle jonka uumenista löytyy vahva kuhakanta. Näsimeri ei ole kuitenkaan helpoin mahdollinen kohde, järvi osaa olla välillä hyvinkin hankalalla päällä. Isoilta seliltä löytyy paljon potentiaalisia paikkoja ja syvyyttä on pääsääntöisesti melko paljon.



Näsijärvi. HUOM kuvassa väärät alamitat!
Näsinselkä on kuin yksi iso allas josta ei suojaisia paikkoja juurikaan löydy, poislukien lahtivedet. Näsinselkä on erittäin hyvää aluetta kuhankalastukseen mutta vettä on paljon ja kalaa ei löydy jokapaikasta. Isoimpien lahtien suuaukot ovat hyviä vetopaikkoja kuten esimerkiksi Valkeakivenlahden edusta. Tämä paikka on antanut lukuisia isoja kuhia meille ja monelle muullekin venekunnalle. Laskupaikkoja veneelle löytyy Tampereen päästä useampia.

Koljonselkä on hivenen rikkonaisempaa aluetta ja tarjoaa enemmän matalikkoja ja selkäpakkoja. Rikkonaisuuden vuoksi pidän enemmän itse Koljonselän puolesta ja nykisin kalastelen pääosin siellä.
Kalaa löytyy monista paikoista, yksi mainitsemisen arvoinen ison kuhan paikka on selkäkarin edustan syvänne -kaloja tulee määrällisesti vähemmän mutta ne ovat sitten usein isoja. Veneen voi laskea vesille vaikkapa Maisansalosta mistä löytyy muuten yksi kaupungin parhaista ruokapaikoista -suosittelen lämpimästi.

Maisansalon vieraslaiturissa.

Pohjoiseen siirryttäessä selät pienenevät ja vesi madaltuu. Myyrysselkä sekä Kurun Vankavesi ovat niinikään vahvoja kuhavesiä. Näille vesille siirryttäessä kalastuspaine selvästi vähenee ja vesillä saa parhaaseenkin kuha-aikaan välillä olla lähes yksin. Vankavesi on meille tullut tutuksi erityisesti jigauksen merkeissä. Myös vetämässä näillä vesillä käydään ja kaloja tulee yleensä hyvin. Murolekosken loppuliuku selänpuolella on varmaa paikkaa vuoden aikaan katsomatta. Kurun satamasta saa veneen vesille ja sieltä löytyy myös WC sekä grillikatos.

Uistelun aloitamme Näsijärven kuhavesillä aina vasta merilohikauden jälkeen jolloin kalat alkavat löytymään selkävesiltä tai niiden välittömästä läheisyydestä. Vettä on tyypillisesti alla vähintään 20 metriä, usein huomattavasti enemmän. Aktiiviset kalat löytyvät syvänteiden reunojen penkoista tai syvän päältä. Kohdekaloja tavoittaa myöskin selkäpakkojen kupeesta. Samoilta paikoilta nousee aika-ajoin sivusaaliina taimenia jotka alkavat olla Näsijärvellä komeissa mitoissa.

74cm Koljon kuhnu.

Viime viikolla saimme eräänä iltana hyvän potin kalaa 20-30m penkasta noin 50m syvänteen reunalta Koljonselältä. Kalat tulivat auringon laskun aikaan ärsykevärisiin isoihin Karikoihin jotka oli painotettu 40-70g painoilla. Syvänpäällinen ei antanut kalaa tuona iltana. Pintakalvossa olleet uistimet saivat uida rauhassa mikä oli odotettavissa kun luki kaiuluotainta, kaikki isomman kalan kaiut tulivat 5-10m syvyydestä.
Muutamaa päivää myöhemmin vedimme samaa aluetta mutta nyt kaikki kalat tulivat syvän päältä ja tuo samainen penkka oli tyhjä. Ottivieheenä toimi niinikään 18cm Karikot mutta tällä kertaa luonnollisemmissa väreissä. Kaloja tuli määrällisesti vähemmän mutta koko oli huomattavasti karkeampaa. Nämä kaksi paikkaa olivat siis käytännössä lähes samat mutta vetolinja piti jälkimmäisenä päivänä mennä hivenen ulompaa jotta kaloja saatiin.

Savupönttöön.

Pari päivää sitten kartoitimme uusia alueita juniorin kanssa ja vedin siksi pienemmällä kalusto määrällä. Päivällä olimme onkineet lukuisia eri lajeja Vanajalta ja illalla jatkoimme "kalamaratoniamme" vetouistellen. Vieheet ja vetolinjat valittiin siten että saisimme mahdollisimman monta kalalajia käymään veneessä. Illan aikana veneessä kävikin hauki, taimen ja useampi kuha. Isommat kuhat jäivät tällä kertaa haaveeksi, illan parhaan yksilön yltäessä 61cm mittaan.
Ahvenen kohdalla meinasi tulla pettymys mutta kamoja nostaessa ahvenkin löytyi yhden siiman päästä, ottiviehe oli tosin hieman yllätys. Raitapaita oli iskenyt 18cm ärsyväri Karikkoon jolla tavoiteltiin kuhaa pimeimpään aikaan. Kuhankalastus on siitä kiitollista puuhaa lasten kanssa että yleensä tapahtumia saadaan riittävän taajaan jolloin mielenkiinto säilyy junioreillakin.

Tyytyväinen kalamies.

Jigaamassa ollaan myös käyty Nässyllä ja kuten aiemmin mainitsin on nämä reissut suuntautuneet pääsääntöisesti Vankavedelle. Viime viikolla tehtiin yksi muutaman tunnin iltapisto kuhakantoja vastaan. Kolmen tunnin aikana kuhia kävi veneessä reilut 20 kpl joista mitallisia vajaa puolet. Aloitimme kalastuksen  5m selkäpakoilta joista siirryimme vähitellen metri kerrallaan syvempään veteen. Aktiivisia kaloja löytyi vielä 9m pakoiltakin joihin lopetimme sen illan kalastuksen.
Jigikalastus on erittäin tehokas kalastusmuoto ja hyvää vastapainoa vetouistelulle. Heinäkuussa vertikaalijigaus välivedestä on erittäin tehokasta isompia kuhia tavoiteltaessa.

Alamitat varovasti takaisin kasvamaan.

Aktiivista kalaa löytyy nyt siis hyvin monenlaisista paikoista ja sitä voi pyytää monenlaisilla välineillä ja tekniikoilla. Miten sitten saadaan niitä isompia yksilöitä ?
Omasta mielestäni asia on melko yksinkertainen:  kun käy kalassa saa kalaa ja kun käy paljon kalassa saa enemmän kalaa ja ajanmittaan väkisinkin myös niitä isoja.
Isommat yksilöt eivät yksinkertaisesti syö jokapäivä ja jotta niitä saadaan varmemmin pitää vesillä käydä tiheään. Tyypillisesti samana päivänä saa sitten useamman vauraamman kalan kun ko yksilöt ovat aktiivisia.
Oman kokemukseni mukaan näitä isompia yksilöitä saa pääsääntöisesti nimenomaan syvänpäältä mutta kalat eivät suinkaan aina tule pintakalvoon saakka. Hyvin usein on oltu tilanteessa jossa pintavieheillä saadaan pieniä kuhia ja isommat yksilöt tulevat näiden alta noin 4-6m syvyydestä.
Erittäin lämpiminiä kesinä vesien lämmetessä löytyy kuhat välillä todella matalastakin vedestä.

Itse vedän pääsääntöisesti isoja vaappuja kokoluokassa 15-20cm ja kattauksessa on aina luonnollisia sävyjä sekä ärsyvärejä. Vetonopeutena 3,5-4,5 km/h käytettävistä vaapuista riippuen. Isot vaaput hieman karsivat kaikkein pienimpiä yksilöitä mutta kovalla syönnillä myös alamittoja saa vapautella näistä vauraammistakin kapuloista.
Kaksaria vetämällä pääsee helposti hieman syvemmälle ja tämä on erittäin tehoka pyyntitapa. Tänä kesänä olen tarkoituksella vetänyt kuitenkin vain yksittäisia vaappuja jolloin laskeminen ja nosto käy nopsaan kun vaihdetaan vedettävää väripalettia ja/tai paikkaa kesken kalastuksen.

CHIRPP -luotain.
Hyvälaatuinen ja erottelukyvyltään tarkka kaikuluotain on kullan arvoinen varuste niin vetouistelijalle kuin heittokalastajallekin. Kaikuluotaimen ruutua jakamalla voidaan tutkailla tarkemmin haluttua vesikerrosta ja saada näinollen tarkempaa dataa vedenalaisesta elämästä. Hyvälaatuinen kaikuluotain erottelee kohteet selkeämmin ja esimerkiksi huonommalla kaiulla saatu kuva oletetusta pikkukala parvesta saattaakin osoittautua useammaksi erilliseksi isommaksi kalaksi.
Laajakaistasempi CHIRPP-luotain on etenkin uistelijalle verraton varuste.

Etenkin merilohenuistelua silmällä pitäen hankittu tutka on osoittautunut hyväksi varusteeksi myös kuhavesillä. Pimeässä yössä on huomattavasti mukavampaa uistella kun ruudulta näkee paitsi muut veneet myös esimerkiksi oikein merkityt verkot. Oikeoppiset verkkoliput erottuvat laajakaistaisella tutkalla etenkin kohtuu hyvän sään aikaan.

Tutka paljastaa kaksi vetovenettä samoilta seuduilta.

Täydenkuun aikaan olemme useina vuosina tuskailleet heikkoa kuhan syöntiä. Sameammissa vesissä kuten Vanajalla en ole ilmiöstä huomannut olevan niin suurta haittaa. Tätä kirjoittaessa näyttää kuukalenteri lupaavan heikkoa syöntiä joten lienee paikallaan suunnata järvelle opettelemaan uusia niksejä tähän hetkeen.


keskiviikko 22. heinäkuuta 2015

Rhino Baltic Trolling series

Hetken aikaa on ollut mielessä päivittää vapakalustoa etenkin merilohen uistelua silmällä pitäen. Monta vuotta käytössä olleet Ron Thompson Armageddonit ovat palvelleet hyvin mutta koska kyseistä vapaa jostain syystä ei enään saa (täyteen kattaukseen olisi tarvittu lisää) päädyttiin katselemaan uusia vaihtoehtoja.

Merilohikauden loppupuolella saapuivat uudet Rhinon vavat testiin. Rhinon Baltic Trolling vapasarjan kehittämisessä on ollut mukana mm. Mike Luner joka on tuttu nimi kaikille merilohen uisteluun vihkiytyneille kalamiehille. Vavat tuntuvat erittäin laadukkailta ja näistä ei voima lopu kesken. Aihiolle myönnetään elinikäinen takuu ja kaikki käytetyt komponentit ovat laadukkaita.

Valitsin Baltic Trolling sarjan tarjonnasta eri mallit tulevan käyttötarkoituksensa mukaan.

Plaanarikäyttöön tuli Rhino Baltic Trolling Planer Board vavat, näillä vavoilla on pituutta 2,6m.


Rhino Baltic Trolling Planer Board.

Takila käyttöön tuli samaisen malliston Rigger versio, pituutta 240cm.

Rhino Baltic Trolling Rigger.

Sivuilla vedettäviä Dipsyjä varten hankittiin hieman edellisiä pidemmät Diver vavat joilla pituutta 2,85m.

Rhino Baltic Trolling Diver.
Vavat ovat osoittautuneet kyllä maineensa arvoisiksi. Aihiossa tuntuisi olevan potkua melkoisesti joten voima ei varmasti lopu kesken isommankaan kalan kanssa.

Vavat ehtivät käyttöömme vasta loppukaudesta mutta kuitenkin useampi lohi näillä ehdittiin väsyttämään, varsinaisia isomuksia vastaan emme vielä ole päässeet ottamaan mittaa mutta 13kg lohi tuntui kyllä olevan altavastaajana kun kalaa pumpattiin kyytiin.

Vaikka aihiossa on voimaa on vapa erittäin tunnokas. Kalan väsyttäminen on mukavaa kun tuntuma vastukseen säilyy hyvänä.



maanantai 20. heinäkuuta 2015

Mereltä järville

Merilohikausi ollaan näillä näkymin saatettu päätökseen ja pikkuhiljaa ollaan siirrytty järvikalastukseen. Työnalla ollut busteri alkaa olemaan viimeistelyjä vaille valmis mutta kuitenkin jo käyttökunnossa. S-buster on oivallinen työkalu pienille järville kevyeen vetokäyttöön ja tietysti jigaukseen. Vene on jo iällä mutta kasvojen kohotuksen ansiosta sillä on vielä paljon merimaileja edessä. Veneen rakentamisesta tulee myöhemmin tarinaa eri työvaiheista jne.


Ässä valmiina aamuiseen täsmäiskuun.
Kuhakausi alkaa olla parhaimmillaan, kolea alkukesä viivytti kuhan kutua monin paikoin kun vedet eivät lämminneet tarpeeksi mutta nyt alkaa kuhia löytymään jo selkävesiltäkin. Pienemmillä matalilla järvillä kuhan kalastus on verrattain helppoa kun ottisyvyyteen osuu lähes väkisinkin. Eräältä pienehköltä Pirkanmaalaiselta järveltä olemme saanet kuhia mukavasti  2-3m vedestä. Syvempi alue ei vielä antanut kaloja mutta heti matalan reunasta alkoi kohdekaloja löytymään.


Lowrance GEN2 HDS-7 busterin "peruskaikuna".

Vanajalla olemme kalastaneet kuhaa päiväsaikaan syvänteiden reunoja mukaillen vaappuja melko rankasti painottaen. Kuha tuntuu syövän ja olevan aktiivinen jo iltapäivällä. Isot karikot 50-150g puntilla ovat antaneet mukavia kuhia ja tietysti niitä "vahinko" haukia joilta ei Vanajalla varmaankaan voi välttyä, veti sitten rannassa tai syvänpäällä.
Ensimmäiset iltakeikat Vanajan selälle antoivat mukavasti tapahtumia auringonlaskun aikaan.

Näsijärven puolelta Koljonselän laitamilta on niinikään tullut jo mukavia kuhia niin päivällä kuin yöaikaankin. Näsijärvi on mielestäni Vanajaan verattuna hieman haasteellisempi järvi kuhankalastukseen nimenomaan päiväsaikaan mutta tarkasti penkan reunoja kolistellen kuhat täältäkin löytyvät. Taannoin pidetty Näsin uistelu käytiin nyt ensimmäistä kertaa päiväkisana ja tulokset eivät kyllä päätä huimanneet. Täydenkuun aikaan kalastus on tyypillisesti vieläkin hankalampaa mikä osaltaneen selittää varsin laihoja tuloksia.


Vanajalla.

Illan tullen kalat pintautuvat, tai ainakin nousevat ylemmäs, ja ovat täten helpommin tavoitettavissa. Kaikuluotainta seuraamalla pysyy kartalla saaliskalojen liikkeistä. Hyvästä kaikuluotaimesta on iso apu uistelijalle, nykyiset CHIRP-teknologiaan perustuvat kaikuluotaimet tarjoavat huikealla erottelukyvyllään lisää tärkeätä informaatiota veden alaisesta elämästä ja tapahtumista. Veden kerrostuessa pystyy hyvällä luotaimella paikantamaan esimerkiksi harppauskerroksen -ehdoton työkalu vetouistelijalle.

45-55cm kuhat parasta kokoluokkaa pöytään.

Ruokapöytään parasta kokoluokkaa ovat 45-55cm kuhat. Isommat yksilöt koitamme vapauttaa takaisin veteen. Uistelemalla saadut kalat vaikuttavat selviävän vapautuksesta melko hyvin. Jigaamalla syvästä nopeasti nostetut kalat ovat alttiimpia menehtymään. Kalat jotka eivät selviä vapautuksesta saattavat nousta hyvinkin nopeasti takaisin pintaan kellumaan jolloon ne on syytä kerätä talteen.
Sumppu on kuhakaudella loistava apuväline, kalat pysyvät virkeinä happirikkaassa vedessä ja näin vältytään kokonaan kylmäkallejen käytöltä. Sumpussa vapautettavakin kala voidaan tarpeentullen pitää hetken huilaamassa.

Kuhakauden jatkuessa testaillaan taas hieman uusia vieheitä ja koitetaan muutenkin opetella erilaisia tapoja ja paikkoja tavoittaa kohdekalat.

keskiviikko 15. heinäkuuta 2015

Näsijärven Lohikalayhdistyksen vuosivaappu 2015

Näsijärven Lohikalayhdistys ry:n vuosivaappu 2015 saatavilla. Vuosivaapun tuotto käytetään lyhentämättömänä Näsijärven lohikalakantojen voimistamiseen istutusten ja purokunnostusten myötä.  
"Tämä kyseinen Näsijärven lohikalayhdistyksen nimikko-kuhavaapun väri on tarkoin suunniteltu, ja vuosien kokemuksella samanlaisilla väreillä on nostettu paljon kuhia Näsijärvestä, etenkin illan hämärtyessä kun kuha nousee pintaan tämä väri pääsee oikeuksiinsa.

Vuosivaappu 2015, JoJo.


Vaapuille ominainen saaliskala on kuha ja hauki. Vaappu on erittäin kevyt, mikä tekee vaapusta hyvin herkkäuintisen. Jojo-13cm ui rauhallisen tasaista potkua ilman hakua. Koukut ovat terävät ja vahvat, mikä takaa hyvän tarttuvuuden myös isolle kuhalle."

- Pituus 13cm
- Valmistajan vetonopeussuositus 3,5-4,5km/h
- Uintisyvyys 2-2,5m
- Materiaali: balsa
1kpl 17€ postitettuna - 2kpl 30€ posteineen
(myös nouto 15€/kpl - ks. lisää linkistä)

perjantai 3. heinäkuuta 2015

Lowrance GEN3 ohjelmistopäivitys

Lowrancen GEN3 sukupolven laitteissa on integroituna Wifi mikä mahdollistaa esimerkiksi ruudun jakamisen mobiili laitteiden kanssa. Langattomasta nettiyhteydestä on toki paljon muutakin iloa. GoFree kaupasta voi ladata esimerkiksi haluamiaan karttoja suoraa plotterille.

Ohjelmistopäivitykset käyvät niinikään helposti Wifi:n kautta. Aiemmissa laitteissani olen ollut luvattoman laiska päivitysten suhteen mutta nyt homma on tullut niin helpoksi että uudet softat voi ajaa sisään vaikka kesken kalareissun.

Homma lähti käyntii jakamalla internet yhteys matkapuhelimesta. Tämän jälkeen plotteri tulille ja sieltä yhteys verkkoon.


Asetukseet -> Langaton.
Aloitusnäkymän vasemmasta alakulmasta löytyy Asetukset ja sieltä valitaan Langaton. Valikko näyttää saatavilla olevat verkot joista valitaan haluttu yhteys. Mikäli verkko on suojattu tulee syöttää verkkoavain jonka jälkeen yhteys muodostuu.

Hetki yhteyden muodostamisen jälkeen laite ilmoitti automaattisesti että päivitys on saatavilla. Asetukset valikon alta voit myös tarkastella laitteiston tietoja ja sielläkin ilmoitetaan mikäli pävitys on laitteeseesi saatavilla.

Asetusten alta löytyy laitteen tiedot.

Laite kysyy ladataanko päivitys ja tämän jälkeen pitää vain odotella että lataus valmistuu ja koko ohjelmistopäivitys on asennettavissa.

Lataa.

Latauksen valmistuttua laite kertoo että päivitys on nyt ladattu ja se asennetaan seuraavan uudelleen käynnistämisen yhteydessä. 

Käynnistä uudelleen.

Valitsemalla käynnistä uudelleen laite boottaa itse itsensä ja asentaa uuden ohjelmiston. Kuten ruudun teksti kertoo ei laitetta tule missään nimessä sammuttaa kesken uuden softan asennuksen.

Installing update.
Tämän jälkeen laite on taas normaaliin tapaan käytettävissä.

Lähtökohtaisesti käyttöjärjestelmän päivitykset kannattaa aina ottaa sisään. Päivitysten yhteydessä tulee monasti hyviä uudistuksia ja vanhojen bugien korjauksia. Laitteiston käyttö saattaa myöskin muuttua sujuvammaksi kun softa kehittyy.

torstai 2. heinäkuuta 2015

Helsinki Trolling Contest 2015

Matkasimme kolmannen kerran Helsingissä sijaitsevaan Rajasaareen jossa käytiin jälleen Merilohenuistelun SM-kisat. Vuonna 2013 osallistuimme ensimmäisen kerran ko kisoihin ja tuolloin emme saaneet merkkiäkään lohista. Viime vuonna karkuutimme harmittavasti kaksikin kalaa kilpailun aikana. Vuodelle 2015 asetimme tavoitteeksi saada ensimmäisen kisakalamme veneeseen saakka.

HTC 2015

Ajelin torstai iltana Rajasaareen jossa seurueemme leiri olikin jo valmiina. Miehistö toi paikalle asuntovaunun, telttasaunan, grillin ja savupöntön joten leiriolosuhteet olivat vähintäänkin hyvät.
Valmistelimme veneen ja illanvieton lomassa valitsimme seuraavaksi päiväksi vetoalueen. Kisamiehistöni piti käydä hieman etukäteen kartoittamassa paikkoja mutta jälleen kerran kova tuuli pilasi suunnitelmat -siis sokkona sotaan.

Rajasaaren leiri.

Päätimme yksimielisesti vetää peltiä jotta ehtisimme kiertämään vähän isomman alueen päivän aikana. Vedenlämmötkin selvästi suosivat pellinvetoa joten valinta oli helppo.
Ensimmäisenä kisapäivänä saimme vihdoin sen tavoitteeksi asetetun kisakalan veneeseen asti, lohi tosin oli valitetttavan pieni mutta kuitenkin juuri ja juuri kisamitan 65cm täyttävä yksilö. Saimme kalan samalta alueelta josta Lowrance Finland joukkueemme yksi vene oli aamusella karkuuttanut kaksi kalaa.  Samoilta sijoilta nousi myöskin päivän suurin kala joten päätimme keskittyä vetämään ko paikkaa myös seuraavana päivänä.

Aivan kuin lohi mutta pirusti pienempi.

Toiseen kisapäivään herättiin aamuyöllä puolineljältä. Pikaisten aamutoimien jälkeen suuntasimme merelle edellisen päivän tonteille. Kalastuksen sai aloittaa 04.00 ja iso joukko veneitä olikin liikkeellä aamuvarhain.
Hinkkasimme sinnikkäästi edellisen päivän ottipaikkaa ja vihdoin döörin räikkä ilmoitti meille dipsyn takaa napanneesta lohesta. Lohi kuitenkin karkasi meiltä. Pari tuntia myöhemmin lähti jälleen plaanarista mutta kala samointein irti.
Kolmisen tuntia ennen kisan loppua tuli VHF-radiosta ilmoitus että kilpailu keskeytetään keskituulen ollessa 11m/s. Kamat ylös ja leuka rinnassa Rajasaareen.
Muutamia erittäin komeita kaloja tuli puntariin joista komeimpana joukkueemme Hartikaisen venekunnan 14,4kg lohi.

14,4kg

Lowrance Finland joukkueemme kipusi lopulta hopealle SM 2015 joukkuesarjassa.
Pikkuhiljaa Helsingin edustan ottialueet hahmottuvat venekunnallemme ja seuraavalle vuodelle asetetaan taas hivenen kovemmat tavoitteet -vuoden päästä nähdään kuinka joukkueemme kävi.