lauantai 14. toukokuuta 2016

Vakumoimaan

Vakuumikoneen hankinta on ollut pitkään mielessä mutta aina se on vaan siirtynyt. Useamman kerran on tullut koitettua tuttujen erilaisia koneita ja päällimmäisenä on jäänyt mieleen laitteiden heikko toiminta. Oli siis selvää että konetta hankittaessa tulee panostaa laatuun.
Vakumointi on nykyaikaisin tapa säilyttää elintarvikkeet tuoreina. Vakumointi pidentää esimerkiksi pakastetun kalan säilyvyyttä huomattavasti. Samalla laitteella voidaan vakumoida esimerkiksi riistaa, marjoja ja ylipäätään kaikenlaista elintarviketta jonka säilyvyyttä halutaan parantaa.

Lohen pyrstöä vakuumiin.

Lava vakuumikoneista olen kuullut pelkästään hyvää ja samainen merkki näytti voittaneen jälleen Erä-lehden  1/2016 vakuumikonetestin. Kyseinen Lava V.300 Premium laite siis tilaukseen.

Laitteessa on tarkka paineen manometrinäyttö ja -0,94 barin alipaine. Premium mallissa on kaksinkertainen 340mm leveä hitsaussauma joka takaa tiiviin sauman vakumointiin.
Laite on äärimmäisen helppo käyttää ja mikä parasta sillä on 10 vuoden takuu.  Erittäin laadukkaan oloinen Saksalainen laite.

Valmista tuli.

Itse hankin laitteen vakuumikaupasta jonka löydät osoitteesta:

www.vakuumi.fi

Nettikaupan takana on Pohjolan Luonta ja Kala Oy joka on ainoa virallinen maahantuoja Lava laitteille. Vain heidän kauttaan maahantuotuun laitteeseen saa edelläkin mainitun 10 vuoden takuun. Heidän kauttaan löytyy kaikki tarvittavat varaosat ja valikoimissa on paljon muutakin aihepiiriin liittyvää tavaraa  -käy hmeessä tutustumassa tarjontaan.

Oheisen linkin takaa löytyy lyhyt video laitteen käytöstä:

https://www.youtube.com/watch?v=uOuVoaRFrn0&feature=youtu.be



keskiviikko 11. toukokuuta 2016

Selkämerellä

Lohikausi kotivesillä starttaa normaalisti verkkaisesti toukokuun alkupuolella. Joka vuosi Porin edustalta saadaan jokusia isompia kaloja jo vapun tienoilla mutta tyypillisesti lohet ovat vielä paikallista pienemmän kalibeerin syönnöskalaa. Kuluva kevät on ollut poikkeuksellinen ja kalaa on kuulunut todella paljon jo huhtikuun alusta asti.

Selkämerelle.

Kulunut talvi oli leuto joka osaltaan selittää aikaisia hyviä saaliita selkämerellä. Lohikalat vaeltavat tyypillisesti eteläiselle itämerelle syönnöstämään talveksi ja tätä vaellusta ohjaa viettien lisäksi tietysti veden lämpötila ja saatavilla oleva ravinto. Osa kaloista on jäänyt syönnöstämään esimerkiksi Ahvenanmaan pohjoispuolelle. Muitakin syönnösalueita löytynee huomattavasti Bornholmin pääallasta lähempää. Olisiko poikkeuksellisen runsaan selkämeren saaliin yksi selittävä tekijä ylemmäs talvehtimaan jääneissä lohiparvissa vai onko ravintotilanne, tuulet ja lämpötilat yksinkertaisesti suotuisat jolloin syönnöslohet parveilevat aikaisemmin länsiviitan korkeudella  

Pilotti vesille.

Viime perjantaille lupaili mukavaa keliä joten lähdettiin kokeilemaan lohen ottia selkämerelle. Aamusta päästiin liikkeelle hieman tavanomaista myöhemmin ja pienten vastoinkäymisten jälkeen saatiin vieheet vetoon joskus ennen puoltapäivää. Vesillä oli paljon veneitä ja suosituimmilla paikoilla jopa ruuhkaa, tämän vuoksi katseltiinkin hieman rauhallisempia tontteja.  Keliolosuhteet olivat mitä parhaimmat  -aurinkoista ja mieto 4-5m/s etelätuuli lupasi hyvää ottikeliä.
Kamppeiden laskussa saatiin ensimmäinen lohikontakti joka päättyi kalan eduksi.
Päivän toinenkin kontakti lohen kanssa päättyi samointein meidän tappioksi mutta kolmas kerta toden sanoi.

Väsytystä.

Kunnon pitkäsoitto toiseksi uloimmasta plaanarista ja siimaa juoksi dööriltä reippaasti heti kättelyssä. Tovinaikaa kala päätti uida meitä vastaan kunnes taas päätyi vaihtamaan menosuuntaansa. Lohi kävi useasti ilmassa ja lähti monta kertaa pitkiin syöksyihin. Pikkuhiljaa kalaa otettiin kuitenkin sisään ja varmoin ottein haavilla laitojen paremmalle puolelle. Upea hopeanhohtoinen nousulohi pötkötti Pilothousen lattialla -tästä se taas alkaa kotimaan lohikausi!

Salmo salar.




sunnuntai 1. toukokuuta 2016

Vetouisteluvenettä rakentamaan, osa 8

Viime keväänä hankittu vetovene tuli varusteltua tietysti heti ensitöiksi ennen edellisen kauden alkua. Valmistahan näistä laitteista tuskin koskaan tulee joten rakentelu jatkuu. Tälle keväälle ensimmäisenä päivitettiin, tai paremminkin lisättiin,  hieman elektroniikkaa.

Kevättalvella esitellyn Lowrance Strusture Scan 3D kaikuluotaimen anturi kiinnitettiin ensimmäisenä peräpeiliin. Peräpeiliin tehtiin 30mm nylonlevystä taustalevy joka kiinnitetiin tukevilla ruuveilla ja tiivisteaineilla. Structurescan anturi kiinnitettiin TM150 Chirpp-anturin kaveriksi hivenen tätä alemmaksi jotta kaikukeilaan ei tule häiritseviä pintoja aiheuttamaan heijastuksia.

Chirpp- ja Strusture Scan anturit.
 
Tänäkin keväänä erilaiset kaikuanturit ja niistä toisilleen mahdollisesti aiheutuvat häiriöt ovat puhuttaneet nettikeskusteluissa.
Samalla taajuudella toimivat anturit aiheuttavat hyvin suurella todennäköisyydellä häiriöitä vastaanotettuihin signaaleihin, näitä fysiikan lakeja ei voi edes vetouistelijat kumota. Eri taajuusalueella toimivien antureiden signaalit harvemmin aiheuttavat harmia toisilleen joten kannattaa selvittää nämä perusteet ennenkuin tekee reikiä peräpeiliin. Mahdollisia häiriöitä voi aiheutua myös veneen sähköjärjestelmästä, alhaisista jännitteistä, päätelaitteiden puutteellisesti EMC suunnittelusta jne.
Molempien antureiden johdot vietiin moottorikaivon laidasta sisään veneen ruumaan. Läpivienteinä tuttuja hyväksi havaittuja Scanstrutin vedenpitäviä malleja.

Kaikuluotaimen älyboksi kiinnitettiin Pilothousen ruumaan autopilotin NAC-1 älyboksin kaveriksi. Asennus ja johdotus on todella helppoa. Laitteelle tarvitaan tietysti sähkönsyöttö joka tulee varustaa oikean kokoisella sulakkeella. Structure anturilta tulee kaksi erillistä johdinta jotka tulee kytkeä niille varattuihin portteihin. Lopuksi boksi kytketään Ethernet verkkoon jonka kautta kuva välittyy kaikille halutuille ko. verkossa toimiville päätelaitteille.

Lowrance NAC-1 ja 3D StrustureScan.

Viime keväänä hankitun Lowrance GEN3 12 yhdistelmälaitteen kaveriksi tuli vastaava pykälää pienempi malli. Nyt kun käytössä tulee olemaan yhtä aikaa kolme eri kaikukuvaa kartan, tutkan, autopilotin jne lisäksi alkoi yksi näyttö tuntua liian pieneltä. Laite asennettiin RamMount varteen josta se on helposti ja nopeasti irrotettavissa muuhun käyttöön. Samaista näyttöä tullaan käyttämään kajakissa ja varmasti jigiveneessäkin joten tässä lyötiin kolme kärpästä yhdellä iskulla.


Lowrance GEN3 9 ja 12.

Autopilottia ohjaillaan GEN3 laitteen näytöltä mutta eniten käytetty päälle/pois kytkentä onnistuu myös punaisesta painonapista joka näkyy ylläolevassa kuvassa isomman plotterin oikean yläkulman ulkopuolella. Autopilottiin on saatavilla myöskin kaukosäädin joka tekee käyttämisestä vieläkin helpompaa. Kaukosäädin toimii bluetoothin välityksellä. Vastaanotin kytketään NMEA2000 verkkoon plug&play tyyppisesti jonka jälkeen se on valmis toimintaan. Itse kaukosäädin on todella näppärän kokoinen ja sen voi ripustaa huomaamattomasti vaikka kipparin kaulaan.


Bluetooth vastaanotin ja kauko-ohjain.

NMEA2000 verkkoon liitetään vielä jossain kohtia Lowrancen uusi Precision-9 kompassi. Kompassin sisäiset Solid-state anturit mittaavat jatkuvasti liikettä ja suuntaa yhdeksällä akselilla.