Rasvaevästä

Huoli lohikalakantojen jatkuvuudesta on noussut ihmisten tietoisuuteen viime vuosien aikana kovalla rytinällä. Vielä kymmenen vuotta sitten ei juuri kukaan puhunut rasvaevällisten lohien vapauttamisesta tai taimen purojen kunnostuksista.  Esimerkiksi uhanalaisen Saimaanlohen tulevaisuus on kuitenkin pahasti vaakalaudalla ja uudessa kalastuslaissa on säädetty useita kannan jatkuvuutta tukevia toimenpiteitä.

Saimaan Järvilohi, C&R.

Uuden kalastuslain myötä tuli ja tulee siis joukko uudistuksia jotka koskettavat kaikkia meitä lohikaloja kalsstavia kalamiehiä.  Yksi uudistuksista on vuoden 2017 alussa voimaan tuleva istukkaiden pakollinen rasvaeväleikkaus.

Rasvaeväleikkauksen takana on ajatus eriyttää kalastettavaksi tarkoitetut istutetut lohet alkuperäisistä luonnossa syntyneistä yksilöistä jotka esimerkiksi Saimaan lohen kohdalla ovat nyt täysin rauhoitettuja. 

Rasvaevälliset kalat ovat siis joko luonnossa syntyneitä tai jokialue istukkaita. Nämä yksilöt nousevat sukukypsinä kotijokeensa lisääntymään ja ovat siis äärimmäisen arvokkaita yksilöitä kannan tulevaisuuden kannalta. 

Rasvaeväleikatut kalat ovat kalastettavaksi tarkoitettuja istukkaita jotka istutetaan järvialueelle. Nämä yksilöt eivät pääsääntöisesti osaa vaeltaa virtavesiin lisääntymään ja ovat näinollen kannan jatkuvuuden kannalta merkityksettömiä. 

Järvilohen rasvaevä.

Taimenen on niinikään luokituksen mukaan uhanalainen laji. Rasvaevällinen taimen on kokonaan rauhoitettu mm. sisävesillä 64.00 N  leveyspiirin eteläpuolella.

Yllättävänkin monelle kalamiehelle taimenen ja järvilohen erottaminen toisistaan on vaikeaa ja esimerkiksi leikatun rasvaevän tunnistaminen tuottaa päänvaivaa. Alla erittäin hyvä linkki aiheesta:

http://www.jarvilohi.fi/fi/lajit/jarvilohi/tuntomerkit/

Pääsääntöisesti leikatun rasvaevän tunnistaa helposti mutta aina asia ei ole näin yksinkertainen. 

Otin yhteyttä Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jorma Piiroiseen ja kysyin häneltä tästä rasvaevästä ja sen mahdollisesta takaisin kasvusta eväleikkauksen jälkeen.  Alla Jorman vastaus aiheesta:

"Jos evä on leikattu selän linjaa myöten kokonaan pois, leikkauskohta arpeutuu eikä evä ala kasvaa uudelleen. Jos taas evä on leikkautunut osittain, se voi alkaa kasvaa melko nopeastikin uudestaan. Kun istukkaita on leikattavana tuhansittain, jää näitä osittain leikkautuneitakin joukkoon vaihtelevia määriä.  Mitä pienempi kala on evää leikattaessa, sitä varovaisemmin ja huolellisemmin leikkaus pitäisi tehdä, jotta uudelleenkasvua ei tapahtuisi.  

Uudelleen kasvanut rasvaevä on hennompi ja ohuempi kuin alkuperäinen olisi. Sitä ei ole helppo ainakaan silmin havaita, mutta sen voi tuntea sormillaan. Mitä kauemmin leikkauksesta on kulunut aikaa sitä täydellisemmin evä voi palautua lähes ennalleen, mutta tavallisimmin uudelleen kasvaneen rasvaevän evän muoto poikkeaa leikkaamattomasta rasvaevästä. 

Nuorilla lohikaloilla (1-vuotiaat) evän uusiutuminen voi olla nopeaakin ja jo saman kesän jälkeen voi esimerkiksi puolittain poistettu evä olla lähes alkuperäisen kokoinen. Kaksi- ja kolmivuotiailla istukkailla osittain leikkautuneen rasvaevän kasvuun kuluu kuitenkin ainakin 1-2 kasvukautta.

Olemme saaneet esimerkiksi järvilohen ja taimenen emokalapyynneissä isojakin kaloja, joilla poikasen leikatusta evästä ei ole kun pieni kyhmy rasvaevän tyven kohdalla. Ja toisaalta myös joitakin semmoisia kaloja, joilla evän muotoa ja kokoa suhteessa kalan kokoon on joutunut tarkastelemaan huolella, jotta eväleikkauksen on voinut tunnistaa.

Vaihtelua on siis paljon. Suurin osa eväleikkauksista on helppo tunnistaa, mutta vastaan tulee varmasti tapauksia, joissa tulkinta ei olekaan ihan itsestään selvää."

Meidän venekunnalle eväleikatut lohet tulivat tutuiksi aikapäiviä sitten Ruotsin Vänernillä vieraillessa. Omakohtaisten kokemusten mukaan eväleikatut kalat huomaa pääsääntöisesti heti ensivilkaisulla. Joillakin Vänernin lohilla oli kyllä isokokoinenkin rasvaevä mutta muoto paljasti heti että evä on kuitenkin joskus leikattu.

Vänernin järvilohia.

Mikäli asia epäilyttää esimerkiksi kotoisilla taimen vesillä, on helpoin ratkaisu laskea kala takaisin järveen ja odottaa seuravaa eväleikatun yksilön tärppiä.
Suomessa kalakantojen säätely esimerkiksi saaliskiintiöiden avulla on lapsen kengissä. Esimerkiksi Näsijärvelle myydään eniten virkistyskalastuslupia koko maassa joten on päivänselvää että lohikalakannat eivät kestä hurjaa papitusta. Jokaisen olisi suotavaa pitäytyä kohtuudessa ja hyvän päivän koittaessa myös niitä mittakaloja voi laskea takaisin kasvamaan. Näin loppuvuonna +60cm mittainen järvilohi tai taimen kasvaa hurjaa vauhtia ja on ensi vuonna jo todellinen kehukala.