Nordic Trolling Camp Bornholm 2015

Maaliskuussa hyvin alkanut lohikausi sai jatkoa kun suunnaksi otettiin jälleen Bornholmin saari ja sen loistavat lohivedet. Wild Waterin luotsaamaan Nordic Trolling Camp tapahtumaan lähti taas hyvä ryhmä kalamiehiä eri puolilta Suomea. Mukana oli vanhoja konkareita sekä muutama lohenuistelun ensikertalainen. Viime vuonna kelit eivät suosineet mutta  nyt ennustukset näyttivät paremmilta joten matkaan lähdettiin selvästi odottavin tunnelmin.

Ensimmäisen päivän saalista.

Tuulet yltyivät lopulta melko koviksi mutta vesille päästiin kuitenkin jokaisena päivänä. Kalat löytyivät melko kaukaa joten pitkät siirtymät kovasssa kelissä tulivat neljän päivän aikana tutuiksi.

Kelissä.

Kova yritys kuitenkin palkittiin ja jokaisena päivänä nostettiin komeita lohia veneisiin. Sami ja Vellu jakoivat isoimman kalan palkinnon kun molempien väsytysvuorolle osui pyöreenä veneessä n. 14kg painaneet lohet. Muutama retkiseurueemme jäsen sai elämänsä ensimmäisen merilohen ja uskoisin että kipinä lajiin syttyi.

Kattavampi raportti reissustamme luettavissa pian ilmestyvästä Vetouistelu lehdestä, jos et vielä ole lehden tilaaja niin klikkaappa linkkiä:

http://www.vetouistelulehti.fi/tilaa.htm

Salmo Salar.

Tuplatärpistä.

Kotisatamassa.

Vetouisteluvenettä rakentamaan, osa 2

Vetoveneen koneeksi valikoitui moninkertainen testivoittaja Mercury F 150 XL EFI, nelitahti moottori oli itsestäänselvyys ja Mercuryistä saadut aiemmat positiiviset kokemukset puolsivat valintaa.

Tämä 150 hevosvoimainen malli oli ensimmäinen uuden konstruktion kone jossa iskutilavuutta suurentamalla ja teknisiä yksityiskohtia vähentämällä on saavutettu paitsi keveyttä ja helppo huoltoisuutta myös halvempi hinta. Yksinkertaistetulla rakenteella ja liikkuvien osien määrää vähentämällä on pyritty ennenkaikkea keveyteen, edullisuuteen ja luotettavuuteen.
Veradoista tuttua ahdinta tai kahta nokka akselia ei tässä moottorissa ole, vääntöä ja voimaa on haettu kolmeen litraan kasvatetusta iskutilavuudesta -nothing beats cubic inches!

Mercury F 150 XL EFI

Tuotekehityksessä on myöskin keskitytty helppoon huollettavuuteen. Täysin huoltovapaa venttiilikoneisto sekä siisti öljynvaihtojärjestelmä ovat esimerkkejä hyvin suunnitellusta helposta huollettavuudesta.

SmartCraft mittaristo sisältää itselleni aiemmista moottoreista tutuksi tulleen digitaalisen uistelunopeuden säätimen.  Moottori toimitetaan vakiona rosteri rusetilla ja koko komeudella on viiden vuoden takuu. Moottorin datat on tarkoitus ottaa NMEA-verkon kautta tulevalle plotterille.

Tulevaisuus näyttää kuinka hyvin luokkansa suurimman iskutilavuuden ja keveimmän rakenteen omaava moottori suoriutuu Pilothousen peräpeilissä.

Erillinen vetokone on vielä harkinnassa ja kevään mittaan selviää pultataanko moinen vielä tämän pääkoneen kaveriksi.

Kauden 2015 avaus

Uusi uistelukausi 2015 avattiin poikkeuksellisen ajoissa jo näin Tammikuun loppupuolella Etelä-Ruotsin Simrishamnissa. Torstai iltana Per soitteli Ruotsista ja kyseli pääsisinkö näin nopealla aikataululla hänen kanssaan vesille muutamaksi päiväksi, perjantaina istuinkin sitten jo Köpiksen koneessa.
Erittäin kovat tuulet olivat jatkuneet jo pitkään merialueella ja kukaan ei ollut päässyt ulos pitkään aikaan. Viikonlopuksi tuulien luvattiin laantuvan mutta jo perjantaina ennustukset muuttuivat taas pahempaan suuntaan ja kova tuuli jatkoi puhkumistaan. Tuulimittarit näyttivät suunnilleen 12-14m/s lukemia kun suunnattiin ulos Simriksen satamasta, aallokko oli siis melkoinen mutta onneksi Per:n kalusto on sen verran järeää että voitiin turvallisin mielin suunnata kohti ottipenkkoja.
Muutama muukin venekunta uskaltautui lähtemään ulos ja näin päästiin yhdessä etsimään kalaa alueelta. Kuten arvata saattaa ei kalastus missään nimessä ollut helppoa ja kalat, niin syöttikalat kuin lohetkin, olivat selvästi hajallaan kovien tuulien jäljiltä. Muutamia lohia kuitenkin saatiin ja päivän paras satamaan kiikutettu lohi lähenteli 13kg painoa.

Kauden 2015 ensimmäinen!

Satamassa pidettiin palaveria useammankin Ruotsalaisen venekunnan kanssa ja samalla tuli opastettua erästä venekuntaa mm. täkyraksi uistelun tiimoilta. Täkyjen käyttö merilohen uistelussa askaruttaa Ruotsalaisia kovasti ja siinä he ovat selvästi meitä Suomalaisia jäljessä.
Illaksi saatiin kutsu erään kalamiehen syntymäpäivä juhliin paikallisen Hotelli Svean ravintolaan illallisen merkeissä -vieraanvaraista porukkaa nuo naapurimaan kalamiehet.

Seuraavaksi päiväksi ei ollut luvassa helpotusta keliin vaan samanlaisessa kovassa tuulessa jatkettiin kalastusta. Aallokko oli jopa hieman suurempi joten päädyttiin suosiolla ajamaan aamusta hieman pidemmälle etelään rannikkoa pitkin jonka jälkeen koukattiin 40-50m vedelle ja käännettiin nokka myötätuuleen -vastaseen mennessä olisi ollut lähes mahdotonta kalastaa.

Aurinko paistoi ja lohet olivat heti aamupäivästä hyvin otillaan ja joka veneessä alkoi tapahtua lähes välittömästi kun vieheet saatiin pyyntiin. Pari tuntia aloituksesta Team Dreamcatch:n pojat, jotka aloittivat uistelun vasta vuosi sitten, soittivat isosta lohestaan jonka he saivat melko läheltä Simriksen satamaa. Lohella painoa 20,5kg ja pituutta 121cm, viimeiseksi suupalaksi tälle eväleikatulle yksilölle koitui Rhinon Lax XL pelti -Grattis Kim & Robert !
Iltapäivän puolella tuuli alkoi pikkuhiljaa hieman helpottamaan mutta  keli meni muuten pilviseksi ja kalatapahtumat loppuivat kaikissa veneissä kuin seinään.

Robert ja lohi 20,5kg / 121cm.

Vesi oli edelleen Simriksen edustalla yli kuusi astetta ja talvesta ei ollut tietoakaan eteläisessä Ruotsissa. Mielenkiintoista nähdä miten lämmin talvi tulee vaikuttamaan lohien liikkeisiin ja kutuvaelluksen alkamiseen. Lämmin talvi takaa ainakin sen että lohet tankkaavat, ja sitä myöten kasvavat, nyt hurjaa vauhtia itämeren syönnösalueilla -mielenkiintoinen kausi edessä.

Simrishamn on loistava valinta talviseen merilohen uisteluun kun itämeren joista syönnökselle palaavat lohet saapuvat hyvinkin lähelle Simrishamnia. Omalla kalustolla lähdettäessä matkaa tietysti kertyy ja pelkkään matkustamiseen menee aikaa melko paljon. Muutaman päivän takia ei omalla kalustolla viitsi noin pitkän matkan taakse lähteä.

Matkalla ulos.

Paikanpäällä toimii kuitenkin muutamiakin ammattioppaita joilla kalusto, joka mahdollistaa kalastamisen kovemmissakin keleissä, on valmiudessa satamassa.
Helsingistä lento Köpikseen kestää noin puolitoista tuntia. Köpiksen lentokentän alakerrasta on helppo hypätä junaan joka suuntaa Ruotsin puolelle kohti Malmötä.  Ensimmäisellä pysäkillä Hyllien asemalla on junanvaihto ja tämän junan päätepysäkki on Simrishamn. Junamatka kestää kokonaisuudessan noin puolitoista tuntia -helppoa ja nopeaa.

Majoituimme hotelli Sveassa joka sijaitsee Simriksen satamassa kivenheiton päässä venelaitureista.
Mukava ja siisti hotelli jonka runsaasta aamiaispöydästä voi kalamiehet tehdä lisäksi eväät mukaan päiväksi veneeseen -suosittelen lämpimästi Simrikseen matkaaville.

Hotelli Svea Simrishamnin sataman edustalla.

Mikäli mielit näin talven keskellä Simriksen lohiapajille niin ota ihmeessä yhteyttä Wild Water Fishingin Per Lundbergiin. Per on pitkänlinjan kalamies ja äärimmäisen mukava ja ammattimainen kaveri, suosittelen varauksetta Per:n ja hänen edustamansa yhtiön palveluita:

+46 (0)701-800 201              info@wildwater.se

Per ja Carolina Classic 28

Syksyistä kalastelua

Kotoisella Näsijärvellä kausi oli pitkästä aikaa todella hyvä, mittakaloja kuului tasaisesti pitkin syksyä ja viidakkorummun soidessa löysivät uistelijat taas hieman pidemmältäkin Koljonselän ottipaikoille järvilohen kiilto silmissään.
Tyypillisesti mittakalat olivat 60-65cm kokoluokkaa, siis samaa vuosiluokkaa/istutuserää joka on menestynyt järvessä erittäin hyvin.

Järvilohta on Näsijärveen viime vuosina istutettu lähinnä velvoiteistutuksina ja istutukset on toteutettu 3 vuotiailla kaloilla. Lohikalayhdistyksen nimissä olemme selvittäneet järväreiden istutus mahdollisuuksia mutta istukkaita on ollut hankala saada.
Kasvattajat tarjoavat mieluiten 2 vuotiaita istukkaita koska kuulemamme mukaan 3-vuotiaiden järväreiden kasvatuksessa on omat haasteensa.

Koljonselän taimen 4,5kg, C&R

Taimen näyttää voivan Näsijärvellä tällä hetkellä erinomaisen hyvin. Saadut kalat ovat olleet paksussa lihassa ja muutenkin erittäin hyväkuntoisia. Tähän syynä ovat olleet laadukkaat istukkaat sekä muikkukannan uusiutuminen ja kannan keskikoon pieneneminen.
Uskonkin että nimenomaan istukkaiden laadulla on merkittävä rooli istutusten onnistumisessa ja tuoton maksimoimisessa.
Ilahduttavaa on ollut myöskin huomata aktiivisten uistelijoiden harrastama valikoiva kalastaminen -mittakalankin voi vapauttaa. Menneenä syksynä vapautettu lakimittainen lohikala on ensi syksynä jo todellinen kehukala.

Syksyn kalastelut jäivät omalta osaltani vähäisiksi ja paras aika jäi oikeastaan kokonaan väliin kun kalusto matkasi kesken kauden uudelle omistajalle.
Lyhyeksi jäänyt kausi antoi kuitenkin mukavia tapahtumia ja löytyipä uudesta kehitysasteella olevasta houkuttimesta todellinen ottikone Näsijärven taimenille -jatketaan protojen testausta tulevalla kaudella. 
Joitain videoklippejä koneelta löytyi ja kevättä odotellessa niistä on koostettu taas yksi lyhyt pätkä youtuben syövereihin.

Vetouisteluvenettä rakentamaan, osa 1

Veneen vaihto on ollut jo parin edellisen kauden ajan mielessä ja venekuumetta lieventämään ollaan sivusilmällä etsitty vaihtoehtoja enemmän ja vähemmän aktiivisesti. Kaksi vuotta sitten venemessuilla esitelty Quicksilverin Pilothouse 755 teki lähtemättömän vaikutuksen ja vakuutti arvovaltaisen raatimme heti ensinäkemältä. Vajaa vuosi sitten venemessuilla esiteltiin saman malliston pienemmät painokset ja silloin bongasimme tämän 675 mallin joka isoveljensä ohella oli mielestämme messujen parasta antia kabiinivene tarjonnassa.

Kriteereinä meillä oli hankkia kalastukseen soveltuva vene retkeily ominaisuuksilla, tähän käyttötarkoitukseen soveltuu enemmän kuin hyvin Pilothouse konseptin veneet. Kabiiniin kaivattiin hieman lisää tilaa eikä isommasta takatilastakaan haittaa ole, uisteluveneessä sitä ei mielestäni ole koskaan liikaa. Uudistetussa Captur Pilothouse mallistossa on kokonaan laitojen sisään kääntyvät takatilan penkit. Tämä mahdollistaa suorastaan hulppeat tilat kalastukseen -toteutus on tuttu Boston Whalerin veneistä.  

Muutamia muitakin vaihtoehtoja on matkan varrella mietitty ja puntaroitu mutta aina katseet ovat kääntyneet takaisin samaan parivaljakkoon. Viime kesänä kävimme vielä kerran Uivassa katsomassa näitä veneitä ja sen jälkeen pääsimme vielä koeajamaan pienemmän yksilön.

Quicksilver Captur 675 Pilothouse

Pikkuhiljaa ajatus kaluston päivittämisestä kypsyi ja vanhat veneet laitettiin myyntiin. Edelleen käytiin karhunpainia kahden saman malliston edustajan välillä mutta lopulta päätös uudesta veneestä syntyi. Vanhat veneet löysivät uudet omistajat joten kaupat uudesta 675 mallista hierottiin valmiiksi. Muutamakin seikka lopulta ratkaisi valinnan pykälää pienempään vaihtoehtoon:

-755 vaatii käytännössä trailerivalmistajien isoimman version jonka myötä sallittujen vetoautojen valikoima kutistuu yhä pienemmäksi.
-Vene ylittää leveydeltään suurimman sallitun venetrailerilla kuljetettavan veneen leveyden ja tästä saattaa huonolla tuurilla tulla ongelmia tienpäällä, etenkin kun venepakettia tullaan varmasti vetelemään aika paljonkin pitkin Pohjolaa.
-Isomman paketin kokonaishinta isommalla moottorilla ja järeämmällä trailerilla alkaa karkaamaan turhan suureksi.

Veneeseen valikoitiin Smart Edition Pack varustepaketti joka pitää sisällään kaikki suosituimmat varusteet:
Takatilan kääntyvät penkit ja pöydän, avotilan suihkun, kiertovesisumppu, sähköinen tyhjennyspumppu  kalansäilytystilaan 2kpl, makuupaikan välipehmuste, hytin verhot, kattoluukku, painevesijärjestelmä, jääkaappi sekä retkikeitin.
Myös kaksoisakkujärjestelmä löytyy tulevasta veneestä.

Peräpeilissä Mercury F 150 XL EFI

Uusi venepaketti pitäisi saapua maahan alkuvuodesta jonka jälkeen päästään aloittamaan veneen rakentaminen ja varustelu. Suunnittelupöydällä on tällä hetkellä tarkakaari ja tutkateline sekä takatilan kaiteet ja muut varusteet.
Elektroniikka kokonaisuudessaan on myöskin mietinnässä. Ensimmäisessä vaiheessa olisi tarkoitus laittaa ainakin autopilotti, luotainplotterit, tutka, VHF sekä AIS jolloin vene olisi siinä kunnossa että sillä päästään kevään ensimmäiselle merilohireissulle.
Kaikkien laitteiden asennukset on tarkoitus tehdä itse jolloin sataprosenttisesti tiedetään missä mitäkin menee ja asennukset on toteutettu riittävän laadukkaasti. Valitettavan usein esimerkiksi veneliikkeissä tehdyt sähkötyöt on toteutettu helpoimman kautta ja pulpetin alta paljastuu harakan pesää muistuttava johtohässäkkä, tällaista ei tietenkään haluta.
Asennuksista ja veneen varustelusta lisää myöhemmin kun päästään itse asiaan.

Kauden 2015 suunnitelmia.

Seuraavan kauden kujeet on jo vahvasti mielessä ja kevään merilohireissuja voinee alkaa suunnitella. Viime keväänä vierailtiin toistamiseen Etelä-Ruotsin merilohivesillä ja paikasta jäi onnistuneen reissun jäljiltä kyllä erittäin positiiviset fiilikset. Nykyisillä kalamäärillä lienee turha toivo että vastaavia onnistumisia tulisi vastaan kotoisemmilla vesillä. Ahvenanmaa lienee lähin paikka jossa kaikkien tähtien ollessa kohdalla voi päästä vielä parempaan lopputulokseen. Ahvenanmaalla, kuten ei muuallakaan suomessa, ole ainakaan vielä toistaiseksi tuota rasvaevällisten lohien vapautuspakkoa joten siellä lihalaatikot täyttyvät vähän helpommin. Viime kevään Sturkön keikalla retkiseurueemme veneissä kävi useita kymmeniä lohia mutta vain muutamia evättömiä. Meille osui 4kpl eväleikattuja kaloja joista kaksi oli kooltaan niitä reissun pienimpiä, siltikin kalaa saatiin ihan mukavasti kotiin kun kaksi lohista oli siten hieman vauraampia yksilöitä.

Vavat kaarella Sturkössä.

Ahvenanmaalle oli kovasti mielessä lähteä menneenä keväänä mutta työkiireet estivät suunnitelmien toteutumisen. Eckerön kulmalta on itsellänikin mukavia muistoja muutamiltakin vuosilta. Parhaimmillaan on meillekin osunut muutamakin kala päivään mutta paras muisto on ehdottomasti vuodelta 2011 kun lohenkalastus oli hieman vaikeampaa. Suurin osa venekunnista oli vetänyt tyhjää, toiset jopa kaksi viikkoa, eikä tuo meilläkään onnistunut yhtään sen paremmin. Kelit olivat mainiot ja merellä vietettiin pitkiä päiviä aamusta iltaan saamatta naarmuakaan. Toiseksi viimeisenä aamuna muistan kun satamassa eräskin kaveri oli nostamassa venettään ja kertoi vetäneensä kaksi viikkoa ilman ainuttakaan tapahtumaa mutta mainitsi lähtiessään kohti satamaa että parin päivän päästä ollaan jo Porkkalassa -lohimiehiä!
Olikohan tuo päivä meille kuudes vetopäivä kun vihdoin illalla 12h vedon jälkeen lähti uloimmasta plaanarista salakka sellaista kyytiä että ensimmäisen 100m syöksyn aikana ei kunnolla ehditty edes tajuamaan että meillä on nyt kala kiinni. Pitkän väännön jälkeen jälleen kerran kaikki ne tyhjät tunnit olivat enään kaukainen muisto.

Työvoitto.

Merilohihommissa vuodet eivät ole veljiä ja kalamäärät vaihtelevat kovasti. Viime keväänä Ahvenanmaalta kantautui hyviä uutisia kun isoja kaloja oli reilusti liikkeellä. Hyvänäkään vuotena ei lohensaanti ole ollenkaan varmaa ja osa venekunnista vetää vesiperän. Kun lohiparvi saapuu paikalle pitää myös kalamiehen olla valmiina paikalla tai muuten saattaa räikän jouset päästä pölyyntymään.

Vuosia sitten, kun merilohenuistelu oli itselleni vasta kaukainen haave, muistan ihmetelleeni lehtien sivuilta hurjia juttuja Ahvenanmereltä. Yksi parhaista vuosista lienee 1997 jolloin ahvenanmaan treffeiltä nousi hurja määrä kalaa ja joukossa oli useita isomuksia.
Ohran Ville sai 21kg kalan joka oli treffien ensimmäinen 20kg rajan ylittänyt kala ja toi väsyttäjälleen mukavan 10 000 markan palkinnon. Eipä ole isot lohet tämänkään jälkeen Villen venettä karttaneet.

Ville voitti treffit ylivoimaiseen tapaan mutta kalaa tuli muillekin hurjasti.
Mukana olleet 59 venekuntaa vetivät 342 lohta. Kalojen keskipaino 7,9kg. Suurin lohi 21kg ja toiseksi suurinkin 20,06kg. Kaikkiaan siis 2700kg lohisaalis.

1997

Täytyy toivoa että tulevana kautena päästäisiin taas Eckerön kulmalle nousulohia vastaan. Kesäkuun vaihteessa tyypillisesti lienee ne parhaat ajat ja kelitkin useasti suotuisat. Hyviä paikkoja löytyy ihan muutaman kilometrin päästä rannoista joten kalustokaan ei välttämättä tarvi olla sieltä suurimmasta päästä.

Bornholmin saarella ollaan vierailtu pariin otteeseen ja saattaa olla että kausi 2015 avataan taas niissä maisemissa. Viime keväänähän oli epäonnea matkassa kun myrsky iski saarelle samana päivänä kun me  saavuimme perille. Yhtenä päivänä pääsimme vesille mutta kalat olivat kateissa kovan myrskyn jäljiltä ja kalastus hankalaa, jokusia kaloja kuitenkin nousi veneisiin mutta pettymys oli tietysti kova kun odtukset olivat kovat edellisen keikan jäljiltä. Vuotta aiemmin kelit olivat osittain haastavat mutta kaksi puolikasta ja yksi kokonainen päivä kuitenkin vietettiin merellä. Neljään veneeseen nousi näiden 15 tunnin aikana yli 60kpl lohia isoimman painaessa yli 16kg.

Onnistumisia.

Edellä mainittujen paikkojen lisäksi ei tietenkään sovi unohtaa kotoisempiakaan vesiä joita varmasti tulee koluttua sään ja aikataulujen sen salliessa. Porin edusta on meidän "kotivesi" mitä tulee merilohen uisteluun. Länsiviitan kupeessa syttyi itsellänikin kipinä tähän lajiin kertaheitolla kun dööri parkaisi ensimmäisen kerran, sittemmin on tullut noilla vesillä kelluttua lukematon määrä tunteja odotellen sitä samaa soittoa.
Mennyt kausi oli Porissakin vähintäänkin hyvä ja poikkeuksellisen paljon kuului isojakin kaloja. Team Siivikkala nosti toistamiseen yli 20kg kalan Suomen vesiltä ja ainakin Harhalan porukka pääsi nauttimaan yhtä ison kalan väsytyksestä 50m penkalla. Muutamia muitakin yli 18kg kaloja kuului puskaradiosta. Omaa syntymäpäivääkin tuli juhlistettua noilla vesillä ja kaveri pääsi väsyttämään elämänsä ensimmäisen merilohen -sanomattakin lienee selvää että kipinä lajiin jäi melko vahvana kytemään.

Se on siinä!

Lohikauden 2015 tullee päättämään Helsinki Trolling Contest josta menneellä kaudella, nousujohteisuudesta huolimatta, jäi hieman hampaankoloon kun molempina päivinä karkuutettiin kala hieman ennen haavia....

Kausi lopuillaan

Pikkuhiljaa alkanee olla aika pistää tätä kautta pakettiin. Lyhyehkön vähän kylmemmän jakson jälkeen täällä Pirkanmaalla näyttää taas menevän plussan puolelle joten periaatteessa uistelukausi kyllä jatkuu. Viime avovesikaudellahan olin itsekin vielä tammikussa vesillä. Näsijärvellä kausi on ollut melkoisen hyvä ja siihen lienee paikallaan palata myöhemmin jahka järvi saa lopullisen jääpeitteen.

Maisansalossa.

Oma kausi tosiaan loppunee tähän koska viikonloppuna hyvin palvellut vetokalusto löysi uuden kodin pohjoisesta. Lauantaina lähdin ostajaa vastaan aamuvarhaisella ja pitkän päivän aikana trippimittariin kertyi hieman toistatuhatta kilometriä, oli siinä ajamista kun mennen tullen oli vielä venepaketti peräkokoukussa. Menomatkalla jouduin pariinkin otteeseen väistelemään tielle tupanneita hirviä joten tarkkana kannattaa liikenteessä olla, etenkin kun jahtikausi lienee kuumillaan. Takaisin tullessa koukun jatkona olikin jo hieman kevyempi paketti.

Iltapuhteita talvi-illoille.

Talven aikana olisi tarkoitus rakennella tästä etenkin jigauskäyttöön soveltuva vene. Sisäjärjestelyjä hieman muokataan ja pinnat käsitellään uuteen uskoon. Elektroniikkaa ja keulakonetta lienee syytä myös harkita -hyvä siittä tulee!

Vetokalustoakin lienee paikallaan alkaa todenteolla suunnittelemaan jotta uusi alus olisi valmiina kun kausi 2015 startataan. Uuden kauden alkuun on maksimissaankin enään puolivuotta joten aikaa ei ole hirveästi hukattavaksi, huolella suunnitellut ja toteutetut asennukset ottanevat kuitenkin oman aikansa.

Boston Whaler

Keväälle suunnitellaan jo kuumeisesti tulevia lohiretkiä ja ainakin Bornholm ja Etelä-Ruotsin lohivedet on kalenteriin merkattu.