Saimaanranta

Syksyn ensimmäinen reissu järvilohen perässä suunnattiin tällä kertaa Kyläniemen ympäristöön Saimaalle. Saimaalla ollaan vierailtu aiemminkin vaihtelevalla menestyksellä. Aikaisemmilta reissuilta  tutuiksi on tullut Haapaselkä Puumalan ympäristöstä, Yövesi sekä viime syksyn kohteena ollut Paasivesi.
Lappeenranta on siedettävän matkan päässä täältä joten tällä kertaa suunnattiin sinne.

Saimaa

Perjantai aamusta startattiin Jarin kanssa matkailuautolla kohti Saimaanrantaa. Iltapäivästä saatiin välineet kuntoon ja vene vesille, Silverin kaasu pohjaan ja kiiruusti salakan säätämisen pariin. Kello viidentoista aikoihin saatiin täkyjä uimaan ja aloitettiin alueeseen tutustuminen melko kovassa kelissä. Parisen tuntia ehdittiin ajelemaan lupaavan näköisiä penkkoja kunnes räikkä pärähti ensimmäisen kerran. Komea kala hyppäsi kaukana perässä ilmaan ja heti oli selvää että nyt oli paremman kokoinen kala kyseessä. Lohi pisti parastaan ja kävi lukuisia kertoja ilmassa, vauhtia siis piisasi ja väsytys oli taas vallan mukavaa puuhaa. Väsytyksen päätteeksi komea rasvaevällinen 77cm järvilohi haavittiin veneeseen ja nopean mittaamisen jälkeen vapautettiin takaisin Saimaan aaltoihin, tiedä vaikka joskus eksyisi uhanalaista sukuansa jatkamaan. Kala otti pinnasta 12g painon takaa kromi/purple/black huppuun viritettyyn pienehköön salakkaan.

77cm C&R

Keli yltyi koko ajan kovemmaksi ja jonkun netistä löytyneen mittarin mukaan tuuli puhalteli parhaimmillaan 12m/s. Emme kuitenkaan malttaneet lopettaa vielä kalastusta vaan jatkoimme pimeän tuloon saakka. Onnistuimme saamaan vielä 55cm ja 59cm järvilohet jotka myös jatkavat kasvuaan kotivesissään. Tähän oli hyvä päättää ja pimeässä ajelimme tutkan avustamana takaisin Saimaanrantaan.

Lauantaina jatkettiin samoilta alueilta ja puolenpäivän aikoihin lähdettiin siirtymään uistellen toiselle selälle. Jossain kohtaa alkoi satamaankin kun seilattiin kohti Myhkiön kärkeä. Tuolta alueelta löysimme ensimmäiset kunnolliset pikkukala parvet mutta päivän mittaan onnistuimme saamaan silmämääräisesti mitattuna ainoastaan alamittaisia lohia. Pimeän tullen siirryttiin taas tutkan ohjaamana makkaranpaistoon majapaikkaamme.

Auringon nousu Saimaanrannassa

Sunnuntaina  aloiteltiin aamusta kahdeksan aikoihin laskemaan täkyjä veteen ensimmäisenä päivänä hyväksi todetulla alueella. Luotain piirteli lupaavan näköisesti eikä siinä kovinkaan kauan tarvinnut odotella kun uloimmasta plaanarista lähti lohi kiukkuisesti viemään siimaa. Kaunis rasvaevällinen 66cm järvilohi kävi veneessä ja palasi välittömästi takaisin järveen. Tämäkin kala mieltyi 8g painolla uitettuun kromi/purple/black kypärään ahdettuun salakkaan.

66cm C&

Melko pian tämän kalan jälkeen taivas alkoi kunnolla rakoilemaan ja vihdoin aurinkokin näyttäytyi kahden harmaan päivän jälkeen. Keli meni todella kirkkaaksi joten osa pyydöistä painotettiin hieman reippaammin ja takiloihin vaihdettiin hieman erilaisia levyjä. Toisesta takilasta saatiinkin hyvä tärppi mutta lohi kuitenkin karkasi meiltä.
Toiseksi uloimmassa plaanarissa kävi vielä yksi kala ilmoittamassa itsestään mutta tämäkään ei kuitenkaan pysynyt kiinni. Kello 13 aikoihin olikin jo aika nostaa vehkeet ylös ja lähteä kotimatkalle.

Kotia kohti

Ei voi kuin kateellisena todeta kuinka hienoa vesistöä tuo Saimaa kokonaisuudessaan on. Maisemat ovat kerrassaan upeat ja kirkas vesi kätkee sisäänsä komeita lohikaloja. Kalaa tuntui olevan kohtuu hyvin liikkeellä ja tuttujen kautta kuultiin muutamastakin varsin komeasta lohesta eri puolilta Saimaata.
Saimaan järvilohi on uhanalainen laji ja Saimaalla onkin voimassa rasvaevällisten lohien vapautus suositus jota mekin tietysti noudatimme. Läntisessä naapurissa ollaan jo vuosien mittaan totuttu vapauttamaan jopa yli 10kg painoisia järvilohia joten siinä mielessä tämä C&R kalastus on jo vallan tuttua puuhaa.
Vapautettukin kala on saatu kala!

+10kg C&R Vänern 2008