Trolling Master Bornholm 2017

Trolling Master Bornholm lienee suurin euroopassa järjestettävä uistelukipailu jonka osanottaja määrä on rajoitetu 350 venekuntaan. Neljä päiväinen kilpailu käydään nimensä mukaisesti Tanskalle kuuluvalla Bornholmin saarella. Tapahtuma on saarelle hyvin merkittävä ja kilpailua seurataan mm. Tanskan televisiossa joka lähettää jokaisena kilpailupäivänä suoran lähetyksen kisakeskuksesta. Suorassa lähetyksessä mm. punnitaan aina kyseisen päivän suurimmat kalat. Kilpailun voittaja on henkilö joka väsyttää suurimman lohen näiden neljän päivän aikana joten myös tuurilla on iso osuutensa tämän tittelin saannissa. Lisäksi kilpaillaan paras venekunta sarjassa jonka voittajan ratkaisee neljän päivän aikana saadun lohisaaliin yhteispaino.

Bornholm.

Useampana vuotena on ollut mielessä lähteä kilpailuun mutta haastavaksi lähdön tekee mm. se että kilpailuun tulisi ilmottautua hyvissä ajoin jotta mahtuu mukaan ja ehtii saamaan majoituksen ja laivamatkat yms.  Toisaalta saarelle on hyvin pitkä matka joten ihan pelkän kilpailun ajaksi ei oikein ole omalla kalustolla järkeä lähteä. Kaikki suomalaisvenekunnat viettävätkin tyypillisesti reissussa lähemmäksi kaksi viikkoa jotta myös kilpailua edeltävälle harjoittelulle jää aikaa.

Ollessamme viimeksi saarella muutamia viikkoja sitten Tanskalainen Wildwater kippari Per Sjostrom pyysi minua mukaan liittymään hänen venekuntansa miehistöön ja ajatus jäi kytemään -vajaa viikko ennen kilpailu sain kaikki asiat järjestymään ja varasin lennot saarelle.

Saarella.

Seurasin kilpailua edeltävää kalastusta useammankin eri maan nettisaiteilta ja vaikutti siltä että kalastus oli jälleen kerran hivenen hankalaa etenkin melko kovien tuulien takia. Hyvinkin reenatut kalapaikat menettävät kovissa tuulissa nopeasti merkityksensä joten haastava kilpailu olisi varmasti tulossa. Kilpailun ajaksi luvattiin kuitenkin erinomaista säätä joten näytti siltä että jokaisena päivänä päästäisiin vesille ainakin yrittämään.

Ensimmäinen kilpailupäivä alkoi vasta kahdeltatoista ja kilpailu prikan tulisi olla takaisin rannassa viimeistään kaksikymmentä minuuttia yli kuuden joten päivän kalastusaika oli hyvin lyhyt. Kipparin kanssa mietittiin kolmen eri spotin välillä ja päädyttiin melko loogisesti testaamaan kilpailukeskuksesta koilliseen sijaitsevaa aluetta koska joitain päiviä aiemmin alueelta oli nostettu useampi lohi ja tämä oli tuorein omakohtainen tieto kalojen liikkeistä. Alueelta emme kuitenkaan enää löytäneet ollenkaan syöttikalaa ja lohetkin olivat uiskennelleet muualle. Minkäänlaista kalakontaktia emme vajaan neljän kalastustunnin aikana alueelta saaneet.

Isot punnittiin suorassa lähetyksessä TV2/Bornholm. 

Toinen kilpailupäivä valkeni aurinkoisena ja koska luvassa olisi täysi päivä päätimme miettiä strategian uusiksi. Lähipaikoille emme missään nimessä halunneet jäädä, vaikka eritäin potentiaalisia paikkoja löytyy hyvinkin läheltä Tejn kilpailukeskusta, koska kymmenet venekunnat pienellä alueella varmasti hankaloittavat kalastusta. Päätimme suunnata pisteille joista saimme hyvin kaloja joitain viikkoja aikaisemmin. Alueen virtaukset näyttivät erittäin suotuisilta joten paikan valinnalle oli hyvät perusteet. Tältä alueelta saimme kaksi lohta puntarille mikä oli ihan kohtuullinen suoritus. Muitakin kaloja sieltä tiesimme nousseen mutta kolmanteen kisapäivään piti tosissaaan miettiä josko kuitenkin vaihtaisimme paikkaa. Meidän kalat tulivat tuplatärpistä joten periaatteessa saimme vain yhden tapahtuman päivän aikana.

Kaksi lohta puntarille.

Saimme tietää erään Ruotsalaisen kipparin edellisen päivän erittäin hyvän paikan koordinaatit sekä Suomalaisen kilpailun ulkopuolella olevan venekunnan lohipaikan koordinaatit. Selvää oli että näille pisteille suuntaisi paljon myös muita venekuntia joten päätimme olla lähtemättä pyydettyjen perään ja keskittyä vain ja ainoastaan omaan tekemiseen.
Kolmannen päivän vetoalueeksi päätimme valita uuden paikan noin 60km päästä kisakeskuksesta. Olemme kalastaneet aluetta usempana vuotena ja saaneet sieltä aina kohtuudella myös kaloja. Haastavaksi aluen kalastuksen tekee tasaiset pohjanmuodot joten mitään selvää paikkaa ei sieltä löydy. Alueelta löytyy kuitenkin hyviä virtauksia ja lämpötiloja seuaamalla saattaa ottipaikka löytyä.

Ajoimme ulos kunnes löysimme lämpimämpää vettä ja laskimme pyydöt veteen. Kaikuluotain ei jälleen kerran piirtänyt yhtään mitään ruudulle mutta saimme kuitenkin hyvin nopeasti ensimmäisen lohen veneeseen mikä tietenkin auttaa uskomaan paikkaan ja pienentämään ajettavaa rinkiä. Päivän mittaan saimme vielä kaksi lohta lisää ja karkuutimme yhden joten neljännen kisapäivän paikka oli meille selvä. Kolmannen päivän jälkeen kipusimme kokonaiskilpailussa sijalle 7 ja olimme oikein tyytyväisiä tähän koska ensimmäinen kisapäivä oli ollut meille tyylipuhdas nolla.

Kolmannen kisapäivän kaloja.

Neljäs kisapäivä aloitettiin samoilta mestoilta mutta laskimme pyydöt veteen hivenen etelämmästä koska lämmin vesi oli hiukan siirtyny yön aikana. Keli oli muuttunut tuulisemmaksi ja pilviseltä taivaalta ripotteli hieman vettä. Aamupäivän aikana saimme kaksi juuri kisamitan täyttävää lohta veneeseen ja kaikki näytti hyvältä. Tuuli oli rauhoittunut ja aurinko tuli esiin joten luottavaisin mielin jatkettiin kalastusta jotta saisimme vielä kaksi lohta lisää ja päiväkiintiön täyteen.

Pieni lohi puntarilla.

Mukavan päivän keskeytti kuitenkin vakava vaaratilanne kun veneemme rungossa syttyi tulipalo. Kaikki päättyi kuitenkin hyvin ja selvisimme lopulta säikähdyksellä mutta kisapäivämme oli sitämyöten tietysti taputeltu. Aamulehti sai vihiä tapahtuneesta ja oheisesta linkistä voit hivenen takemmin lukea selvitystä tilanteen kulusta:

https://www.aamulehti.fi/maailma/valkeakoskelaisen-karin-kalareissu-keskeytyi-kun-puolentoista-metrin-lieskat-iskivat-peratuhdosta-24451067/

Tähän on kuitenkin paikallaan vielä kerran kirjoittaa kiitokset kahdelle suomalaiselle kisaveneelle jotka riensivät salamana paikanpäälle varmistamaan tilannetta ja saattoivat veneemme takaisin kisaskeskukseen. Satunnaiset Saaliit ja Maranello Fishing team eivät aikailleet kun tieto tapahtumasta tuli vaan olivat salamana paikalla. Molemmat venekunnat kertoivat tehneensä nopeusennätyksen välineiden ylösotossa ja taisi siellä vielä jotain roippeita roikkua perässäkin kun kipparit kaasuttivat kohti onnettomuuspaikkaa -Kiitos koko miehistömme puolesta ammattimaisesta toiminnasta!

Kisakeskuksessa.

Pääsimme kuitenkin hyvissä ajoin kisakeskukseen ja saimme aamupäivän kalat puntarille. Kahdella viimeisen päivän lohella nousimme kokonaiskilpailussa vielä sijalle neljä. Kokonaiskilpailun voittaja oli ylivoimainen mutta muu kärki oli hyvinkin tasainen. Palkintopallille sijoittui kaksi Suomalaista venekuntaa. Team Shark toi kalaa joka päivä puntarille ja oli hienosti sijalla kaksi. Team Jackpot teki kahtena viimeisenä päivänä kovan nousun ja he olivat kolmansia -suuret onnittelut molemmille venekunnille!

Majoituimme tietenkin kipparin isännöimässä hotelli Veronassa joka oli tupaten täynnä kilpailuun osallistuvia venekuntia Tanskasta, Ruotsista, Suomesta, Norjasta ja jopa Yhdysvalloista saakka. Kisapäivien jälkeen oli mukava vaihdella kuulumisia eri venekuntien välillä ja hyvin tuntui tieto liikkuvan ottipeleistä ja paikoista eri kansallisuuksien välillä -mukavan rentoa porukkaa kisaamisesta huolimatta.

Team Pancho Villa matkalla ulos.

Vaikka kilpakalastus ei ole koskaan itseäni kiehtonut oli kuitenkin mukava päästä näkemään näin massiivinen uistelutapahtuma. Järjestelyt toimivat hienosti ja rutiinilla -kaikesta näki että tapahtuma on hyvin merkittävä saarelle ja sen asukkaille. Ehkäpä tästä tarttui taas jotain uutta omaankin päähän ja saadaan joitain uusia virikkeitä kun aletaan kasaamaan tämän vuoden lohikunkku tapahtumaa kotoiselle Näsijärvelle.