Kevään lohikausi

Tänne kirjoittaminen on jäänyt viime aikoina melko vähälle monestakin syystä. Jotta sivusto ei ihan täysin hiljene, päätin raapustella pintapuolisesti kevään kalasteluista tänne kiinnostuneiden näkösälle. Alkujaanhan tämä sivusto tuli laitettua alulle lähinnä ikäänkuin päiväkirjaksi omista reissuista kalastelujen parissa mutta kävijämäärien noustessa satoihin tuhansiin tulin päätelmään että joku muukin näitä jorinoita käy lukemassa.

Kiintiö täynnä ja satamaa kohti.

Kevään kalastelut painottuivat jälleen lohenkalastukseen. Normaalisti kevätkausi vietetään Itämeren aalloilla mutta tällä kertaa näyttämönä toimi lähinnä Columbia river ja sen sivuhaarat -kohdekalana Chinook aka king salmon.
Kevään lohennousu alkaa pikkuhiljaa maaliskuussa ja jatkuu aina kesäkuun loppupuolelle saakka. Paikalliset sanovat että nimenomaan tämä keväällä nouseva kingi on parasta ruokakalaa koko Pasific Northwest alueella -tähän näkemykseen on helppo yhtyä. Lohet olivat äärimmäisen hyvän makuisia ja silmiinpistävää on kalojen punainen lihan väri. Ravinnolla lienee suuri merkitys millaiselta nuo tuoreet fileet näyttävät.

Punaista filettä.

Kohdekaloja tavoiteltiin uistelemalla ja "vieheenä" lähinnä täkyraksi perinteiseen Pohjois-Amerikkalaiseen tapaan rigattuna jolloin ei siis tarvita minkäänlaista erillistä täkyhuppua. Syöttikala koukutetaan kokonaisena ja haluttu pyörähtely täkyyn tehdään syötin taivutuksella. Toinen vaihtoehto on niinsanottu cut-plug jossa syötiltä katkaistaan pää viistosti leikaten jolloin muutoin suoralle täkykalalle saadaan aikaiseksi verkkaisesti pyörähtelevä uinti. Uintiin saa lisää monimuotoisuutta houkutuslevyillä. Täälläpäin kuitenkin selvästi suosituin houkutuslevy on oman akselinsa ympäri pyörähtävä levy joka ei siis varsinaisesti muuta täkykalan uintia lainkaan.

Perinteistä täkyraksiuistelua.

Täkykalojen sijasta käytimme syöttinä myös edellisenä syksynä talteenotettuja lohen mätimunia jotka ovat lohien suurta herkkua. Kuluvan vuoden olen kalastellut likipitäen ainoastaan näillä perinteisillä paikallisilla tavoilla -uuden oppiminen on aina mielenkiintoista ja palkitsevaa.
Paikallisesta kalastuskulttuurista opittuja kikkoja on mukava testailla jossain vaiheessa myöskin kotoisemmilla lohivesillä.

Mätimunia.

Uistelussa käytimme raskaita puntteja tai syvääjiä joilla täyt saadaan tarjoiltua aivan kohdekalojen ulottuville. Vaparit ovat erittäin lyhyitä ja plaanareita ei käytetä ollenkaan. Vapoja saa olla vedossa ainoastaan 1kpl/kalastaja. Vähäisellä vapamäärällä pelaaminen on mukavaa vaihtelua ja mahdollistaa myös huomattavasti tarkemman kalastuksen. Kaikuluotaimella on helppo luodata kohdekaloja ja tarjoilla pyydöt suoraan kalojen ulottuville.
Tärpit on erittäin rajuja kun siimaa ei välttämättä ole ulkona kuin muutama metri ja jarrut pidetään melko kireällä. Väkäsettömät koukut ovat melkein kaikilla alueilla pakolliset.

Haavia kohti.

Oikeantyyppisen syötin käyttö kussakin tilanteessa tuntui olevan kaikkein tärkein tekijä onnistuneen kalaretken edellytyksistä. Täkykalojen värjäystä on myös täällä tullut testattua ja joinain päivinä niiden pyytävyys on ollut aivan ylivoimaista verrokki täkyihin nähden.
Tätä kirjoittaessa ollaan avattu jo uusi lohikausi ja merellä pyydettäessa mahdollisimman tuore ja naturaali täkykala tuntuu olevan se kaikkein tehokkain ase isojen kingien päänmenoksi.

Coho blue.

Lohenkalastuksen tekniikoita.

Lohikaloja voi pyytää monella tapaa ja hyvin monenlaisista vesistöistä. Omakohtaiset kokemukset alkavat kaukaa nuoruudesta koskien varrelta joista taimenta ja kirjolohia pyydettiin pienillä vaapuilla, lusikoilla, lipoilla ja leecheillä. Perhovapaakin tuli jossain kohta heiluteltua.
Vetouistelun myötä ajankohtaiseksi tuli ensin järvilohikalojen ja sittemmin merilohien uistelu.
Järvilohikaloja on tullut pyydettyä lähinnä täkyraksilla ja merilohenvedossa ollaan keskitytty joko täkyraksin tai vetopeltien vetämiseen.

Columbia River, Gorge, OR

Muutto valtameren taakse avasi taas hieman erilaiset mahdollisuudet ja etenkin erilaisen ympäristön pyytää lohikaloja. Mukaan pakattiin jonkinverran sellaisia vieheitä ja tarvikkeita joita ei täältä ole mahdollista saada. Markkina on täällä tietysti valtava joten kaikenlaista uutta välinettä on tarjolla mielin määrin ja niitä onkin tarkoitus avoimin mielin testailla. Käytettävät tekniikat poikkeavat myös paljon meillä kotimaassa käytetyistä. Uusien tekniikoiden omaksuminen ja niiden yhdistäminen omaan tekemiseen on paitsi mielenkiintoista mutta myös antoisaa.

King Salmon.

Ensimmäiset kalaretket osuivat Columbia riverille kauden loppupuolelle. Elokuun alusta king ja coho pakkaantuvat sankoin joukoin Oregonin länsirannikolla sijaitsevan Columbia Riverin jokisuistoon ja aloittavat nousun kohti synnyinseutujaan. Näitä kaloja pyydetään menestyksekkäästi aina lokakuun loppupuolelle saakka jonka jälkeen kalastus siirtyy lukuisiin pienempiin sivuhaaroihin.

Kauden ollessa jo loppupuolella kalojen käyttäytyminen ja syöntihalukkuus on muuttunut merkittävästi niistä päivistä kun ne aloittavat nousunsa suolaisesta merivedestä kohti makeampia kotikontujaan. Tässä kohtaa suosituin pyyntiväline paikallisten uistelijoiden keskuudessa on flasherin perässä pohjan tuntumassa vedetty lippa.

Ottikoneita.

Houkutuslevyn ja lipan yhdistelmä viedään pohjan tuntumaan hieman levyn etupuolelle sivutapsiin kiinnitetyn painavan lyijypallon avustamana. Takiloita näillä seuduilla näkee yllättävän harvoin. Tyypillisesti kalastus tapahtuu vapa/kalamies periaatteella joten plaanaritkaan eivät veneiden vakiovarusteisiin kuulu. Lyijypaino lasketaan pohjan tuntumaan ja vavankärjestä seuraamalla säädetään painon syvyys juuri pohjan yläpuolelle. Verrattain lyhyessä siimassa flasherin liike välittyy hyvin vapaan.

Kalastettavaa linjaa haettiin tietysti luotaimen avulla ja virtauksien sekä veden pinnan muuttuessa myös lohet vaihtavat vikkelästi paikkaansa. Lowrancen näytöltä nähtiin useampaan kertaan kuinka isot kalat eivät reagoineet mitenkään vieheisiin jotka uivat hivenen niiden yläpuolella. Vieheet piti saada aivan lohen eteen ja silloinkaan ne eivät välttämättä niitä noteeranneet. Lippojen lisäksi kaloille tarjottiin tonnikalalla ladattuja lohivieheitä jotka niinikään ovat täällä hyvin suosittuja.

Toimii.

Muutos virtauksessa aktivoi lohia ja pitkien kalapäivien aikana tapahtumat tulivat lyhyissä purskeissa. Kun kingsalmon sitten yllättäen iskee pitää vapamiehen olla hereillä. Väkäsettömät koukut eivät anna armoa vaan kontakti kalaan pitää pysyä joka hetki. Tämän kontaktin pitämisen tekee haasteelliseksi flasherin yläpuolella heiluva tuntuva paino. Koukutettujen lohien vaihtaessa juoksunsa tangentin suuntaa nanosekuntin välein on varmaa että hauskaa näiden kalojen kuninkaiden kanssa riittää.

Paikalliseen tapaan jarrut ovat todella kireällä ja moni tuntuu suosivan punottuja siimoja pitkähkön fluorotapsin kanssa. Tuntuma pohjaan ja siiman venymättömyys on tällaisessa kalastuksessa tietysti etu. Väkäsettömien koukkujen kanssa lohille ei haluta antaa liikaa aikaa ja väännöt isojen lohien kanssa ovat rajuja.

Toimii.

Kalakantoja suojellaan tarkasti ja otettavien kalojen määrää säännellään ihan päivätasolla. Ennen kalaan lähtöä on syytä tarkistaa montako lohta saa ottaa vai onko mahdollisesti kaikki kalat vapautettava kyseisellä alueella. Jokainen saatu kala tulee välittömästi merkata luvan mukana ostettavaan tägiin tarvittavien tietojen kera.
Säädöksiä seuratessa sitä väistämättä miettii koska kotimaassa päästään edes lähelle vastaavissa lohta suojelevissa toimenpiteissä -tuskin omana elinaikanani.

Kaloja perattaessa huomio kiinnittyy mätimuniin. Paikalliset kalamiehet keräävät munat tarkasti talteen. Näitä mätimunia käytetään myöhemmässä vaiheessa kautta esimerkiksi Hover fishing nimellä kulkevassa kalastusmuodossa -tästä lisää myöhemmin.

Ahvenanmaa 2017

Perinteeksi muodostunut kevätretki suuntautui viime vuoden tapaan Ahvenanmaalle. Laivamatkat varattiin hyvissä ajoin talvella ja hyisen kevään mittaan alkoi tosissaan jännittämään ollaanko vähän turhan ajoissa liikkeellä kun kalastelut oli tarkoitus aloittaa heti toukokuun puolen välin tietämillä.
Majapaikaksi valikoitui tällä kertaa Maarianhaminan länsisataman kupeessa oleva hotelli jonka edessä sijaitsee Åss vierasvenesatama. Satama tarjoaa kaikki palvelut ja toimi siis oivana tukikohtana retkiseurueemme toiselle veneelle jonka miehistö yöpyi koko reissun ajan veneessä.
Sijainti on kerrassaan loistava eikä meidän suosimille vetopaikoille tule sen kummempi siirtymä kuin tuolta Eckeröön suunnalta. Lisäksi satama tarjoaa varmasti suojaisan ja turvallisen paikan isommillekin veneille. Isossa osassa vuokramökkejä nuo laiturit kun tuppaavat olemaan vähän mitä sattuu.

Hotellin parvekkeelta.

Edellisellä viikolla pelipaikoilla oli ollut jo ensimmäiset venekunnat ja saaliit olivat olleet melko vaatimattomia joten vähän varovaisin odotuksin päästiin aloittamaan tämän vuoden kalastelut. Parin ensimmäisen päivän aikana saatiin kuitenkin heti apinat pois molempien venekuntiemme targalta joten siinä mielessä ne reissun tärkeimmät kalat oli saatuna.
Veneitä oli yllättävänkin runsaasti Eckerön kupeessa heti näin "alkukaudesta" ja parhaana päivänä pystyi mereltä laskemaan yli 70 venettä joten niitä varmasti oli pelipaikoilla ainakin 100 ellei enemmänkin.

Auringonlasku.

Eräänä aamupäivänä meillä lähti plaanarista todella kovaa ja päästiin vihdoin väsyttämään vähän vauraampaa kalaa. Kamppailua kesti varmaankin noin 10min jonka aikana lohi otti käytännössä kokoajan lisää siimaa mutta tämä taisto päättyi karkuutukseen. Kovinkaan kauaa ei tästä kulunut kun likipitäen samalta paikalta lähti jälleen plaanarin uloin ja kovan väännön jälkeen saatiin veneeseen kammettua todella paksu ja leveä lohi. Tämä lohi jäikin meidän venekunnan tämän reissun suurimmaksi kalaksi.

LAX

Olisikohan ollut pari päivää myöhemmin kun retkiseurueen toisen venekunnan ennätyslukemia paranneltiin muutamalla kilolla kun todella upea 19kg lohi kammettiin veneeseen. Helpolla ei ollut tämäkään lohi antautunut ja kippari oli saanut tehdä ihan tosissaan töitä väsytyksessä. Haavikin oli siinä rytäkässä antautunut mutta kala tuli tälläkin kertaa kyytiin. Viime keväänä samaisella porukalla meni +15kg lohi sukkana havaksen läpi mutta kipparin kouran ote kun on keskivertoa hivenen pitävämpi niin lohi saatiin napattua pyrstöstä kyytille. Tuo tämän kevään ennätyskala oli kyllä kerrassaan upea yksilö, pituuttakin hulppeat 120cm.

Stor LAX

Paluumatkalla käytännössä koko Finnlinesin lautta oli täynnä uistelijoita ja melkolailla yhtenevät oli kokemukset viikon kalastuksesta, kaloja tuli vähän mutta pääsääntöisesti isoja. Todella paljon oli joukossa venekuntia jotka eivät olleet saanee edes sitä ensimmäistä. Esimerkiksi sosiaalista mediaa seuraavilla hyvin helposti tulee touhusta täysin väärä kuva kun päivittäin postataan kuvia valtavista lohista palstoille, pitää kuitenkin muistaa että vesillä on tosiaan se +100 venettä. Kalan tulo alkoi selvästi piristyä seuraavilla viikoilla mutta toisaalta taas esim. treffien aikaan tuulet tulivat sotkemaan kuvioita. Ei ole lohenuistijalla koskaan helppoa kun reissut tulee yleensä varattua kuukausia aiemmin ja luontoäidille ei taas kukaan mitään mahda.

Kotia kohti.

Tätä kirjoittaessa reissusta on jo kulunut likipitäen kuukausi ja tornionjoen laskurin lukema ei edelleenkään aiheuta kovinkaan riemukkaita tunnelmia. Kaloja on noussut todella vähän ja jännityksellä odotetaan mitä tuleman pitää. Seuraavat kolme viikkoa kertonevat sitten tämän vuoden nousukkaiden määrän. Pari ihan viimeisintä päivää on antanut vähän toivoa mutta katsotaan kuinka tilanne kehittyy.

https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/kalat-ja-kalatalous/kalavarat/lohi/tornion-ja-simojoen-nousulohiseuranta/

Paljon on spekuloitu kylmän kevään vaikutuksista lohien nousuun ja moni epäilee lauhojen talvien aiheuttavan sen että isot massat talvehtivat huomattavasti pohjoisempana. Rysäpyyntiähän aikaistettiin tälle keväälle merkittävästi koko rannikolla ja se yhdistettynä myöhäsempään lohennousuun merkannee yhtälössä paljon!

Nordic trolling camp 2017

Olisikohan tämä ollut jo viides kevät kun lähdettiin isolla ryhmällä Bornholmin saarelle avaamaan merilohikautta 2017. Matkaan lähti 16 kalamiestä ympäri suomen maata. Perille saavuttiin tiistai illan aikana jolloin perinteisesti asettauduttiin taloksi Veronaan ja valmistauduttiin tuleviin kalastuspäiviin.
Tuleville kalastuspäiville sääennustukset näyttivät harvinaisen suotuisilta ja vaikuttikin siltä että kaikkina neljänä päivänä päästäisiin starttaamaan vesille. Bornholmin saarella vierailleet tietävät että melko usein tuuliset olosuhteet tekevät kalastuksesta hankalaa tai täysin mahdotonto. Muutama vuosi sitten meidänki kohdalle osui kunnon myrsky jolloin potkittiin kolme päivää kiviä rannalla -se jos mikä syö kalamiestä rotan lailla.

Makella jälleen kerran suurlohi sylissä.

Wildwaterin veneet olivat Rönnen satamassa joka sijaitsee siis saaren länsipuolella. Ensimmäiset päivät kalastettiin tuttua paikkaa hivenen etelämmässä Hasslen alapuolella ja heti alussa löydettiin ihan mukavasti lohia. Tämän vuotisella reissulla oli poikkeuksellisen paljon merilohiuistelun ensikertalaisia ja useampi mies pääsi heti aloituspäivänä väsyttämään sen ensimmäisen. Omassa venekunnassani oli vuoden 2016 vetouistelun suomenmestarit jotka voittivat tämän lohireissun palkinnoksi pokatessaan mestaruuden. Pitkänlinjan uistelijoita joidenka meriittilista puhuu puolestaan tiimin osaamisesta -kiitos erittäin mukavista päivistä merellä!

Huikeita hetkiä.

Muutaman päivän kuluttua päätettiin vaihtaa kalastettavaa aluetta lähinnä isompien kohdekalojen toivossa ja suuntasimme viime vuonna hyviä kaloja antaneelle melko laajalle alueelle. Veneet hajaantuivat hivenen toisistaan jotta saataisiin käsitys miten ja missä kalat  liikkuvat. Tasaisilla laatoilla kalastaessa pitää olla uskoa tekemiseen ja näin kylmänä keväänä vähäisetkin lämpötilamuutokset saattavat olla merkittäviä. Virtaukset näyttivät suotuisilta ja täkyäkin löytyi paikalta joten resepti vaikutti toimivalta. Lohia löydettiinkin ihan mukavasti ja parhaimmillaan koettiin taas tupla- ja triplatärppejä jotka saavat aina aika mukavasti liikettä miehistöön.

Kelpaa!

Neljän kalastuspäivän aikana kaikkiin veneisiin nousi mukavasti kaloja vaikka viime kauden kaltaista ilotulitusta ei tänä keväänä koettukaan. Kaikki ensikertalaiset pääsivät väsyttämään lohia ja vielä melko isojakin yksilöitä. Sen verran tyytyväisiä ukkoja istui iltaisin illallispöydässä että uskon kipinän uuteen lajiin syttyneen useammankin kalamiehen sisällä. Reissu oli erittäin onnistunut ja mikä parasta jokaisena päivänä päästiin ulos lohien perään. Kaikkein turhauttavinta on kun ei pääse edes yrittämään mutta tällä kertaa olosuhteet olivat erittäin suotuisat.  

Tiimi toimii.

Muun ryhmän suunnatessa kotiin jäimme Samin kanssa vielä yhdeksi päiväksi kalalle ja suuntasimme Larsin veneellä hivenen pidemmälle kartoittamaan uusia alueita oppaiden seuraavia kalastuspäiviä silmällä pitäen. Samaisella alueella kalasti ainakin kaksi tuttua ruotsalaistiimiä ja he olivat saaneet mukavasti kaloja edellisinä päivinä. Laivaväylän kupeesta voimakkaan virran reunasta löytyikin hivenen lämpimämmän veden raja josta saimme päivän mittaan useamman lohen kyytiin. -tähän oli mukava päättää tämän lohikauden avausreissu.

10+

Se ensimmäinen.

Kunnon potilas.

Rasvaevästä

Huoli lohikalakantojen jatkuvuudesta on noussut ihmisten tietoisuuteen viime vuosien aikana kovalla rytinällä. Vielä kymmenen vuotta sitten ei juuri kukaan puhunut rasvaevällisten lohien vapauttamisesta tai taimen purojen kunnostuksista.  Esimerkiksi uhanalaisen Saimaanlohen tulevaisuus on kuitenkin pahasti vaakalaudalla ja uudessa kalastuslaissa on säädetty useita kannan jatkuvuutta tukevia toimenpiteitä.

Saimaan Järvilohi, C&R.

Uuden kalastuslain myötä tuli ja tulee siis joukko uudistuksia jotka koskettavat kaikkia meitä lohikaloja kalsstavia kalamiehiä.  Yksi uudistuksista on vuoden 2017 alussa voimaan tuleva istukkaiden pakollinen rasvaeväleikkaus.

Rasvaeväleikkauksen takana on ajatus eriyttää kalastettavaksi tarkoitetut istutetut lohet alkuperäisistä luonnossa syntyneistä yksilöistä jotka esimerkiksi Saimaan lohen kohdalla ovat nyt täysin rauhoitettuja. 

Rasvaevälliset kalat ovat siis joko luonnossa syntyneitä tai jokialue istukkaita. Nämä yksilöt nousevat sukukypsinä kotijokeensa lisääntymään ja ovat siis äärimmäisen arvokkaita yksilöitä kannan tulevaisuuden kannalta. 

Rasvaeväleikatut kalat ovat kalastettavaksi tarkoitettuja istukkaita jotka istutetaan järvialueelle. Nämä yksilöt eivät pääsääntöisesti osaa vaeltaa virtavesiin lisääntymään ja ovat näinollen kannan jatkuvuuden kannalta merkityksettömiä. 

Järvilohen rasvaevä.

Taimenen on niinikään luokituksen mukaan uhanalainen laji. Rasvaevällinen taimen on kokonaan rauhoitettu mm. sisävesillä 64.00 N  leveyspiirin eteläpuolella.

Yllättävänkin monelle kalamiehelle taimenen ja järvilohen erottaminen toisistaan on vaikeaa ja esimerkiksi leikatun rasvaevän tunnistaminen tuottaa päänvaivaa. Alla erittäin hyvä linkki aiheesta:

http://www.jarvilohi.fi/fi/lajit/jarvilohi/tuntomerkit/

Pääsääntöisesti leikatun rasvaevän tunnistaa helposti mutta aina asia ei ole näin yksinkertainen. 

Otin yhteyttä Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jorma Piiroiseen ja kysyin häneltä tästä rasvaevästä ja sen mahdollisesta takaisin kasvusta eväleikkauksen jälkeen.  Alla Jorman vastaus aiheesta:

"Jos evä on leikattu selän linjaa myöten kokonaan pois, leikkauskohta arpeutuu eikä evä ala kasvaa uudelleen. Jos taas evä on leikkautunut osittain, se voi alkaa kasvaa melko nopeastikin uudestaan. Kun istukkaita on leikattavana tuhansittain, jää näitä osittain leikkautuneitakin joukkoon vaihtelevia määriä.  Mitä pienempi kala on evää leikattaessa, sitä varovaisemmin ja huolellisemmin leikkaus pitäisi tehdä, jotta uudelleenkasvua ei tapahtuisi.  

Uudelleen kasvanut rasvaevä on hennompi ja ohuempi kuin alkuperäinen olisi. Sitä ei ole helppo ainakaan silmin havaita, mutta sen voi tuntea sormillaan. Mitä kauemmin leikkauksesta on kulunut aikaa sitä täydellisemmin evä voi palautua lähes ennalleen, mutta tavallisimmin uudelleen kasvaneen rasvaevän evän muoto poikkeaa leikkaamattomasta rasvaevästä. 

Nuorilla lohikaloilla (1-vuotiaat) evän uusiutuminen voi olla nopeaakin ja jo saman kesän jälkeen voi esimerkiksi puolittain poistettu evä olla lähes alkuperäisen kokoinen. Kaksi- ja kolmivuotiailla istukkailla osittain leikkautuneen rasvaevän kasvuun kuluu kuitenkin ainakin 1-2 kasvukautta.

Olemme saaneet esimerkiksi järvilohen ja taimenen emokalapyynneissä isojakin kaloja, joilla poikasen leikatusta evästä ei ole kun pieni kyhmy rasvaevän tyven kohdalla. Ja toisaalta myös joitakin semmoisia kaloja, joilla evän muotoa ja kokoa suhteessa kalan kokoon on joutunut tarkastelemaan huolella, jotta eväleikkauksen on voinut tunnistaa.

Vaihtelua on siis paljon. Suurin osa eväleikkauksista on helppo tunnistaa, mutta vastaan tulee varmasti tapauksia, joissa tulkinta ei olekaan ihan itsestään selvää."

Meidän venekunnalle eväleikatut lohet tulivat tutuiksi aikapäiviä sitten Ruotsin Vänernillä vieraillessa. Omakohtaisten kokemusten mukaan eväleikatut kalat huomaa pääsääntöisesti heti ensivilkaisulla. Joillakin Vänernin lohilla oli kyllä isokokoinenkin rasvaevä mutta muoto paljasti heti että evä on kuitenkin joskus leikattu.

Vänernin järvilohia.

Mikäli asia epäilyttää esimerkiksi kotoisilla taimen vesillä, on helpoin ratkaisu laskea kala takaisin järveen ja odottaa seuravaa eväleikatun yksilön tärppiä.
Suomessa kalakantojen säätely esimerkiksi saaliskiintiöiden avulla on lapsen kengissä. Esimerkiksi Näsijärvelle myydään eniten virkistyskalastuslupia koko maassa joten on päivänselvää että lohikalakannat eivät kestä hurjaa papitusta. Jokaisen olisi suotavaa pitäytyä kohtuudessa ja hyvän päivän koittaessa myös niitä mittakaloja voi laskea takaisin kasvamaan. Näin loppuvuonna +60cm mittainen järvilohi tai taimen kasvaa hurjaa vauhtia ja on ensi vuonna jo todellinen kehukala.

Lohikunkku 2016

Näsijärven lohikalayhdistyksen luotsaama treffihenkinen Lohikunkku kilpailu käytiin jo viidennen kerran  lauantaina 5.11.2016 Maisansalon upeissa puitteissa Koljonselän ottipaikkojen äärellä.
Lohikunkusta on muodostunut hyvin suosittu tapahtuma ja olemme saaneet paljon toiveita järjestää majoitusta jotta pitkänmatkalaisetkin pääsisivät mukaan. Tälle vuodelle majoitus vihdoin järjestyi läheisestä Murikanrannasta. Pakettimatka lohikunkkuun sisälsi kaiken tarvittavan koko viikonlopulle ja kuutisenkymmentä majoittujaa saapuikin Perjantaina Murikanrantaan.

Maisansalon satama. (Kuva: Toni Raisio)

Useampi venekunta vietti perjantain järvellä ja muutamia komeita lohikaloja nousi veneisiin. Treenipäivän jälkeen halukkailla oli mahdollisuus ruokailla Maisan maistuvien burgereiden äärellä jonka jälkeen siirryttiin Murikanrantaan. Murikassa saunottiin ja Mutteriklubilla vietettiin iltaa. Illanvieton lomassa pidimme hyväntekeväisyys huutokaupan jonka tuotto ohjataan istutuksiin. Ensimmäinen huutokauppa tuotti mahtavat 1558e joten iso kiitos tavaraa lahjoittaneille ja etenkin huimiin huutoihin lähteneille osallistujille.

Huutokauppa Murikanrannassa tuotti 1558e.

Kilpailuun ilmoittautuminen alkoi totutusti lauantaina kello 07.00. Ilmoittautumisen yhteydessä yhdistys myi mm. täkykaloja sekä mitta- ja istutustarroja joidenka tuotto ohjataan kokonaisuudessaan lohikalakantojen tukemiseen. Yhteistyökumppanimme Katsofish oli myös paikanpäällä kauppaamassa tuotteitaan. Ilmoittautumisen jälkeen kaikille osallistuneille venekunnille tarjoiltiin aamukahvit ja sämpylät ravintola Maisan salissa.

Aamukahvi tarjoilut. 

Ensimmäisen kerran Lohikunkun historiassa talvi meinasi yllättää kalamiehet mutta varustauduimme kunnolla jotta kilpailu päästäisiin käymään muitta mutkitta. Laskuluiskaa suolattiin ahkerasti ja sitä pidettiin myös yöt lämpimänä routamattojen avulla. Iso kiitos Hämeen rakennuskone Oy:lle tarvittavan välineistön lainaamisesta. Radonpalvelut toi luiskalle järeää vetokalustoa joten pienemmilläkin vetureilla varustautuneet venekunnat saivat tarvittaessa apu.

Luiskalta. (Kuva: Toni Raisio)

Lauantai aamun -10 asteen pakkasesta huolimatta kilpailuun starttasi huikeat 110 venekuntaa, kuinkakohan paljon meitä olisikaan ollut vähänkään inhimillisemmällä kelillä. Nöyrät kiitokset kaikille osallistujille.

Koneet lämpiämässä. (Kuva: Toni Raisio)

Sääntöjen mukaan kaikkien venekuntien tuli olla rannassa kello 16.00 ja tämän jälkeen aloitettiin heti punnitus. Punnituksen lomassa tarjoiltiin Maisan isännän toimesta kaikille halukkaille grilli makkaraa. Taimenen (rasvaeväleikatun) ja järvilohen alamitta kisassa oli 61cm. Vain yksi kala punnittiin per venekunta ja suurin kala toi väsyttäjälleen Lohikunkku 2016 tittelin.

Mittakaloja. (Kuva: Toni Raisio)

Viime vuonna lanseerattu Pormestarin Lohi oli tänäkin vuonna haussa. Ensimmäinen kisamitan täyttävä lohikala tuli halutessaan ilmoittaa kilpailun johtajalle. Tämä kala lahjoitettiin paikanpäälle kutsutulle Tampereen kaupungin pormestarille. Anna-Kaisa Ikonen oli hyvin vaikuttunut Lohikunkku tapahtumasta ja Lohikalayhdistyksen roolista Näsijärven kehittämisessä -kiitokset tätäkin kautta vierailusta ja tervetuloa ensi kesänä mukaan kalareissulle.

Pormestarin Lohi. (Kuva: Toni Raisio)

Ennen varsinaista palkintojen jakoa Lohikalayhdistyksen yhteistyökumppani Katsofish lahjoitti jälleen keräämänsä rahapotin Näsijärven lohikala istutuksiin -hienoa toimintaa kotivesien hyväksi.

Katsofish lahjoitus.

Lohikunkku 2016Tulokset:

1. Lohex (Juhani Nieminen, Reima Saari) Järvilohi 3,59kg 69cm
2. Mansen kyykkyrykmentti (Antti Mäki-Jokela, Ari Heinonen, Panu Rapatti) Järvilohi 3,26kg 65cm
3. Team Koukkuniemi (Marko Pajunen, Toivo Riihiluoma, Kaido Kaubi) Järvilohi 3,23kg 68cm
4. Team Masterbait (Lassi Huhtala, Marjaana Ohralahti, Ari Räisänen, Laura Vettenranta)   Taimen           2,84kg 62cm (Pormestarin Lohi)
5. Iso-Lohikas (Mika Nikkanen, Toni Tuuri, Mikko Vuorela) Järvilohi 2,70kg 66cm

Palkitut venekunnat. (Kuva: Toni Raisio)

Kilpailuun osallistuvilla venekunnilla oli jälleen mahdollisuus liittyä Lohikunkku 2016 WhatsApp ryhmään.  Tämä toi jälleen hyvää pöhinää päivään ja tunnelmat välittyivät vesiltä mukavasti. Yhdistyksen media vastaava linkitti nämä vielä Facebookin liveseurantaan joten kotiin jääneetkin pystyivät seuraamaan tapahtumia lähes reaali ajassa. Tämä ryhmä jää elämään aina seuravan Lohikunkkuun saakka.

Pitkäaikainen yhteistyökumppani LähiTapiola lahjoitti jälleen yrityksensä väreissä olevan Jopon jonka uusi omistaja arvottiin heti punnituksen jälkeen paikalla olleiden keskuudesta.

Lähitapiolan lahjoittama Jopo.

Pirkanmaan meripelastusseura saapui myös paikalle jo ennen aamun starttia ja partioi vesillä koko tapahtuman ajan. Muutamia vastoinkäymisiä vesillä koettiin mutta tälläkin kertaa oli apu lähellä -kiitos tapahtumaan osallistumisesta.

SAR.

Lohikunkussa jatkoimme yhteistyössä OPM/Lowrance kanssa keräämään syvyysdataa Näsijärvestä. Lowrancen maahantuoja OPM toimitti tapahtumaan karttakortteja joita jaettiin halukkaille venekunnille. Kortille siis tallennettiin kaikuluotaimen dataa joka siirretään palvelimelle. Palvelimelta halukkaat voivat sitten aineiston karttuessa ladata käyttöönsä tarkat syvyyskartat järvestä. Tallennukseen osallistuneiden kesken arvottiin huikeat palkinnot. Kiitokset OPM suuntaan Lohikunkun ykköspalkinnosta sekä hienoista karttaluotauksen palkinnoista.

Karttaluotauksen tuotepalkintojen voittajia. 

Punnituksen ja palkintojen jaon jälkeen oli aika siirtyä illanviettoon joka starttasi ravintola Maisan illallisella. Pöytä oli tuttuun tapaa taas koreana ja sai ansaitusti jälleen ruokailijoilta vuolaat  kehut. Illalliselta siirryttiin rantasaunalle jatkaaman illanviettoa saunottelun, virvokkeiden ja hyvän seuran parissa. Maisansalon saunan sulkeuduttua siirryimme jälleen Murikanrantaan jossa illanvietto jatkui Mutteriklubissa yön pikku tunneille saakka.

Maisan herkkuja. (Kuva Toni Raisio)

Sunnuntai aamun valjetessa oli talvi yllättänyt kalamiehet. Maisansalon satama oli saanut jääpeitteen. Onneksi jää oli vielä kohtuullisen ohutta ja Maisan isäntä Jyri kävi heti aamusta rikkomassa kantta. Luiska oli ollut yön lämmityksessä ja suolaa lisäämällä se saatiinkin pysymään kunnossa. Kun viimeisetkin pakettimatkalaiset oli saatu kotimatkalle oli aika nostaa vielä järjestäjien veneet ja sitä myöten saattaa Lohikunkku 2016 onnistuneesti maaliin!

Lohikunkku 2016 paketissa ja kotia kohden.

Iso kiitos kaikille osallistuneille venekunnille sekä yhteistyökumppaneille! Tästä on hyvä jatkaa tapahtuman kehittämistä kohti vuoden 2017 Lohikunkkua, vuoden päästä nähdään siis samoissa merkeissä Maisansalossa!

Selkämerellä

Lohikausi kotivesillä starttaa normaalisti verkkaisesti toukokuun alkupuolella. Joka vuosi Porin edustalta saadaan jokusia isompia kaloja jo vapun tienoilla mutta tyypillisesti lohet ovat vielä paikallista pienemmän kalibeerin syönnöskalaa. Kuluva kevät on ollut poikkeuksellinen ja kalaa on kuulunut todella paljon jo huhtikuun alusta asti.

Selkämerelle.

Kulunut talvi oli leuto joka osaltaan selittää aikaisia hyviä saaliita selkämerellä. Lohikalat vaeltavat tyypillisesti eteläiselle itämerelle syönnöstämään talveksi ja tätä vaellusta ohjaa viettien lisäksi tietysti veden lämpötila ja saatavilla oleva ravinto. Osa kaloista on jäänyt syönnöstämään esimerkiksi Ahvenanmaan pohjoispuolelle. Muitakin syönnösalueita löytynee huomattavasti Bornholmin pääallasta lähempää. Olisiko poikkeuksellisen runsaan selkämeren saaliin yksi selittävä tekijä ylemmäs talvehtimaan jääneissä lohiparvissa vai onko ravintotilanne, tuulet ja lämpötilat yksinkertaisesti suotuisat jolloin syönnöslohet parveilevat aikaisemmin länsiviitan korkeudella  

Pilotti vesille.

Viime perjantaille lupaili mukavaa keliä joten lähdettiin kokeilemaan lohen ottia selkämerelle. Aamusta päästiin liikkeelle hieman tavanomaista myöhemmin ja pienten vastoinkäymisten jälkeen saatiin vieheet vetoon joskus ennen puoltapäivää. Vesillä oli paljon veneitä ja suosituimmilla paikoilla jopa ruuhkaa, tämän vuoksi katseltiinkin hieman rauhallisempia tontteja.  Keliolosuhteet olivat mitä parhaimmat  -aurinkoista ja mieto 4-5m/s etelätuuli lupasi hyvää ottikeliä.
Kamppeiden laskussa saatiin ensimmäinen lohikontakti joka päättyi kalan eduksi.
Päivän toinenkin kontakti lohen kanssa päättyi samointein meidän tappioksi mutta kolmas kerta toden sanoi.

Väsytystä.

Kunnon pitkäsoitto toiseksi uloimmasta plaanarista ja siimaa juoksi dööriltä reippaasti heti kättelyssä. Tovinaikaa kala päätti uida meitä vastaan kunnes taas päätyi vaihtamaan menosuuntaansa. Lohi kävi useasti ilmassa ja lähti monta kertaa pitkiin syöksyihin. Pikkuhiljaa kalaa otettiin kuitenkin sisään ja varmoin ottein haavilla laitojen paremmalle puolelle. Upea hopeanhohtoinen nousulohi pötkötti Pilothousen lattialla -tästä se taas alkaa kotimaan lohikausi!

Salmo salar.

Kaluston valmistelua

Kevät eteni poikkeuksellisen nopeasti ja isotkin vesistöt vapautuvat jäistä näillä näppäimillä. Kaluston huolto on vielä pahasti kesken joten nyt pitänee pistää töpinäksi. Laivasto pihaan ja asennus- ja huoltotyöt käyntiin.

Vetovene ja plaanari.

Pienemmän veneen traileria ehostettiin käyttökuntoon, uusien laakereiden ja vinssin lisäksi uusiksi meni koko kärryn sähköt ja valot. Perinteisetn hehkulamppujen tilalle vaihdettiin ledit jotka kiinnittyvät kätevästi magneetilla traileriin. Valot voidaan näppärästi siirtää veneen laskun ajaksi ylemmäs lokasuojalle turvaan vedeltä.
Pienempi vene odottaa edelleen kylkien teippausta ja tuulilasia jonka jälkeen paketti alkaa olemaan kasassa.

Kärryn valot kunnossa.

Isomman vetoveneen elektroniikkaa hieman lisätään ja kabiiniin tulee kaivattu lisänäyttö Lowrance GEN3 9 tuumanen versio jota tullaan käyttämään myöskin kajakin näyttönä. Ram Mount kiinnikkeen ansiosta näytön vaihto veneestä toiseen käy nopeasti. Kaikupuolelle lisätään nykyisen chirp-luotaimen kaveriksi uusi Structure Scan 3D. Kajakkiin tullee Lowrancen uusi TotalScan anturi jossa siis samassa DSI, Chirpp ja viistoluotaus ominaisuudet.

Kakkosnäytön sovitusta.

Autopilottia päivitetään kaukosäätimellä sekä Navicon uudella Precision-9 kompassilla joka lienee markkinoiden tarkimpia. Uudessa kompassissa on akseleita enemmän kuin laki sallii, nähtäväksi jää millaisia käytännön hyötyjä tästä saadaan verrattuna yksinkertaisempaan POINT-1 kompassiin.

LOWRANCE.

Pilothousen kylkiinkin ollaan suunniteltu jotain pientä päivitystä, laitetaan kuvaa näytille jahka suunnitelmat etenee toteutus asteelle.

Kalastusvälinepuolella valmistelu käsittää lähinnä perinteistä siimojen uusimista, huonojen koukkujen karsimista, ylimääräisen tavaran hävitystä yms. Jotain uuttakin on kuitenkin tulossa testiin esimerkiksi erilaisten vieheiden muodossa. Muutamia uusia Okin houkutuslevyjä tuli hommattua kevään uisteluita silmällä pitäen.

Big Shooter.

Pikkuplaanarit vaihtuvat paljon kehuttuihin Ghostin plaanareihin joidenka kerrotaan olevan markkinoilla olevista ne parhaat mahdolliset. Myyntipuheita on aina mutta tällä kertaa sain vahvan suosituksen muutamalta ammattimieheltä joten uskalsin ostaa suosiolla koko setin yhdellä kertaa. Pikapuoliin selviää kuinka Ghostit toimivat verrattuna vanhoihin Norppiin.

Ghost.

Pitkästä aikaa olisi tulevana kautena tarkoitus lähteä myöskin haukia jahtaamaan  heittokalastusvälinein. Autotallista löytyi muutamakin tarkoitukseen soveltuva kela mutta vapapuolta piti hieman täydentää. Jerkkien ja haukikumien heittoon tuli uusi Savage Gear:n Black Savage Jerk up to 60g vapa joka vaikuttaa oikeinkin pätevältä kepiltä. Kelaksi vanha kunnon sunset orange Dööri ja puolalle Savagen paljon kehuttu Finezze kuitu.

Savage Gear Black Savage ja Dööri.

Merilohikausi alkaa todenteolla ja kuluvana viikonloppuna lähtee useita tuttuja venekuntia kohti Bornholmia ja Etelä-Ruotsin rannikkoa. Meidän Bornholmin reissu onnistui parhaalla mahdollisella tavalla ja pahimmat poltteet päästiin poistamaan pitkän talven jälkeen. Pikapuoliin avataan kausi myöskin kotimaan vesillä -stay tuned!

Salmo salar.