Kuningaslohen kalastelua

Kuten kaikki varmasti tietävät, kuluva vuosi on ollut hyvin poikkeuksellinen monellakin tapaa. Alkuperäisissä suunnitelmissa oli kalastaa lohta kahdella mantereella enemmän kuin koskaan. 

Suunnitelmissa oli muutamiakin uusia kohteita perinteisten reissujen rinnalle. Kevään ja kesän mittaan reissu toisensa jälkeen kuitenkin peruuntui ja vieläkin lienee epävarmaa kuinka käy tulevan vuoden suunnitelmien kanssa -aika näyttää.

Columbia Gorge

Syksyistä kuningaslohen kalastamista ei kuitenkaan epävarmat olosuhteet päässeet pilaamaan vaikkakin muutama kohde listalta tippuikin pois. Elokuussa lomailtiin vielä Suomessa joten pääsesonki Astoriassa meni ohi, syyskuussa kuitenkin päästiin niihinkin maisemiin onkimaan koko perheen voimin. 

Columbia riverillä syyskuussa päättynyt kausi kuitenkin sai jatkoa kun viranomaiset päättivät avata kauden uudelleen. Kauden nousijoiden määrä yllätti positiivisesti ja siihen reagoitiin heti. Täälläpäin maailmaa nousua ja nostetun saaliin määrää seurataan päivätasolla ja rajoituksiin sekä kiintiöihin reagoidaan lähes reaaliajassa. Samaan tapaan säädellään sekä meidän urheilukalastajien että ammattikalastajien toimintaa. Maalaisjärjellä ajateltuna käytännölle on vahvat perusteet, jaksan säännöllisesti ihmetellä miksi ihmeessä kotosuomessa näiden asioiden suhteen eletään edelleenkin kivikaudella. 

Chinook aka Kuningaslohi

Kalastustekniikoissa mennään tutuksi tulleella täsmäuistelulla vapa/kalastaja systeemillä. Isojen punttien avustuksella uistellaan sekä täkyraksilla että lipoilla joita poikkeuksetta vedetään aina houkutuslevyn takana. Molemmille tuntuu olevan aikansa ja paikkansa. 

Vieheiden ja täkyjen hajustaminen on mielenkiintoinen aihe johonka on koitettu hieman päästä sisään kuluvalla kaudella. Täälläpäin maailmaa ei oikeastaan kukaan käytä raksihuppuja joten niiden värien kanssa leikkiminen ei vie huomiota oleellisesta. Täkyjä ja kovia vieheitä kuitenkin hajustetaan ja siihen tuntuu olevan monella kova usko. Tutkijoiden mukaan lohi löytää jopa tuhansien kilometrien päästä kotijokeensa hajuaistinsa avustuksella, tämän perusteella voisi kuvitella että kyseinen aisti on erityisen herkkä vaelluksella olevalle lohelle. 

Syöttiä Steelhead kaudelle

Elektroniikka puolella Lowrancen LiveSight anturi on tuonut mukavan lisämausteen hommaan kun plotterin näytöltä voi reaaliaikaisesti seurata paitsi houkutuslevyn/vieheen liikettä mutta myös lohia ja niiden reagointia vieheisiin. Kotopuolen veneeseen tulee ehdottomasti myös Live anturi takilakalastusta tukemaan. Nettihuhut kertovat uuden sukupolven Live anturista joten odotellaan hetki josko sellainen markkinoille pikapuoliin ilmaantuisi. 

Tätä tekstiä kirjoittaessa kalastus mereltä, jokisuista ja Columbia riveriltä siirtyy pikku hiljaa lukuisiin pienempiin jokiin joihin sateiden myötä lohet siirtyvät ja valmistautuvat kutemaan. Rannalta kalastelu näissä pienissä joissa on itseltäni jäänyt melko vähiin mutta tykkään käydä jokivarsissa samoilemassa ja katselemassa näitä kutukarkeloita. 

Kerta toisensa jälkeen on yhtä vaikuttavaa nähdä kuinka nämä upeat kalat valmistautuvat viimeiseen ja tärkeimpään tehtäväänsä. Joulukuun loppupuolella samoisilla jokivarsilla on ollut tapana käydä katselemassa kuinka yksi lohenkierto on tullut jälleen päätökseensä. Joki on hiljentynyt ja rannoilla mätänevät lohet ovat merkkinä siitä että seuraava sukupolvi odottaa kivikoissa syntymäänsä.

 

Astoria

Viime syksyn kalastuksellisia kohokohtia oli ehdottomasti reissut Astoriaan Columbia riverin jokisuistoon jossa valtava hidasliikkeinen virta lopulta yhtyy Tyyneen valtamereen. Astorialla kaupunkina on itseasiassa vahvat suomalaiset juuret ja se näkyy siellä edelleen katukuvassa. Kalateollisuuden kulta-aikana 1800-1900-lukujen taitteessa kaupunkiin asettui paljon myös suomalaisia siirtolaisia. Edelleen kaupungin asukkaista useampi prosentti on suomalaisperäisiä. Kaupungista löytyy esimerkiksi suomalainen kauppa ja yleisiä saunoja. Moneen kertaan kaupungilla liikkuessa paikalliset tunnistivat suomen kielen ja tulivat myös innokkaasti jutulle vaihtamaan kuulumisia.

Columbian jokilaakso, silta yhdistää Oregonin ja Washingtonin osavaltiot.

Pohjois-Amerikan lohenkalastukseen tutustuneille Buoy10 on varmasti tuttu termi. Tyypillisesti kingin ja cohon kalastus aukeaa Elokuun 1. päivä  Buoy10 "sisäpuoliselle" alueelle. Sallitut kiintiöt määrittää paikallinen viranomainen ja näitä kiintiöitä seurataan ihan päivätasolla. Kiintiö perustuu tutkijoiden ennustukseen kyseisen vuoden nousijoiden määrästä. Kaudelle annetaan yleensä jotkut kiinteät päivämäärät mutta yleensä kauden päätöspäivämäärä elää suuntaan tai toiseen riippuen alueelta nostettujen kalojen määrästä.
Kalastus luvan oston yhteydessä lohenkalastajan tulee ostaa myöskin ns. lohitägi johon jokainen ylösnostettu/eräksi otettu kala tulee viipymättä merkata tarvittavien yksityiskohtien kera. Jahka jokaisen veneessä kalastavan päiväkiintiö on täynnä tulee kalastus siltä erää lopettaa. Kuluvalle vuodelle luvat ja tägit tulivat sähköiseen muotoon joten homma onnistuu kätevästi puhelimen aplikaation kautta. Kalastuslupa ja lohitägi maksoivat tälle vuodelle hieman vajaan 100 dollaria. Lupa oikeuttaa kalastamaan yhdellä vavalla. Joihinkin paikkoihin on mahdollista ostaa lupa toiselle vavalle.

Buoy 10

Lohenkalastus on suosittu harrastus näillä seuduilla ja se näkyy kyllä tuolla Astorian ympäristössä kun kausi aukeaa. Veneitä ja kalamiehiä on paljon ja esimerkiksi laskurampit ruuhkautuvat aikaisin aamuyön tunteina -täälläpäin maailmaa onneksi rampit osataan rakentaa ja ne ovat monasti todella leveitä jolloin laskuhommiin mahtuu yhtäaikaa 4-6 yhdistelmää. Laskupaikoilla olevat laiturit ovat myös esimerkillisiä ja tällaisia kaipaisi kotisuomeenkin monin paikoin. Astoriassa käyttämästäni satamasta löytyy lisäksi mm. täkykalojen ja jäiden myyntiä ja näitä on saatavilla jo aikaisin aamuyöstä. Lisäksi sieltä voi ostaa vaikkapa saaliinsa fileointi/vakumointi palvelun -kyllä kalamiehen kelpaa.

Rampilla.

Kalastusympäristö on hyvin erilainen verrattuna kotoisempaan lohenuisteluun avomerellä. Nousu- ja laskuveden vaihtelut sekä Columbian virtaama luo nopeasti muuttuvat olosuhteet ja joen puolelle jo nousseet kalat vaihtavat asemiaan jokisuistossa riippuen suolaisen/makea veden liikehdinnästä. Selvästi suosituin metodi on uistella "myötävirtaan" flasherin ja syöttikalan yhdistelmällä. Täkyraksille on vahvat perusteet kun kalat tankkaavat raivolla vielä tässä vaiheessa nousuaan. Paikallisesta tavasta kalastaa raksilla löydät infoa tältä sivustolta aiemmista jutuista.
Myöhemmin nousun edetessä näitä samoja kaloja kalastetaan esimerkiksi tässä Portlandin ympäristössä ja yhä useammin flasherin perässä pyörii lippa. Menneellä kaudella kalastelin oikeastaan vallan näillä perinteisillä paikallisilla tavoilla ja olikin mielenkiintoista opetella esimerkiksi täysin uusia ja erilaisia tapoja täkyraksin käyttöön. Pikapuoliin käynnistyvällä kevään lohikaudella olisi tarkoitus vertailla näiden paikallisten ja kotisuomesta tutumpien metodien pyytävyyttä eri olosuhteissa ja tilanteissa.

Kauden 2018 suurin Kingsalmon.

Lohien perässä on kalamiesten lisäksi merileijonia ja hylkeitä joita näkee paikoin paljonkin. Nämä otukset ovat selvästi oppineet hyödyntämään kalamiesten siimojen päässä roikkuvat kalat jotka ovat heille tietysti vielä helpompi saalis kuin vapaana uivat yksilöt. Merileijonat ovat levittäytyneet pitkälle sisämaahan saakka ja paikalliset ovatkin kovasti huolissaan invaasion vaikutuksista lohikantoihin. Itsekin olen jo jokusen kalan menettänyt viiksivallulle ja mikäli näitä kavereita on näköpiirissä täytyy kalamiehen koventaa otteitaan jotta kalat saadaan nopeasti kokonaisena laidan paremmalle puolelle.

Tämäkin lohi päätyi parempiin suihin.

Ympäristönä kalamiehen näkökulmasta Astoria ja Columbian suisto on kyllä huikaisevan hieno joskin hyvin haastellinen kalapaikka. Kauden käynnistyessä tuntuu että täällä kaikki elää ja hengittää lohenkalastusta. Omilta kotikulmiltani tuonne tulee liki kahden tunnin ajomatka mutta paikanpäältä löytyy hyvin majoitusta ja reissua on helppo aina venyttää vaikkapa viikonlopun mittaiseksi. Kaupungilla riittää tekemistä ja nähtävää vaikkapa koko perheelle ja mikäli taidot ja kalaonni riittää saattaa sitä itsekin "päästä" ajoissa vesiltä pois odottamaan vuorokauden vaihtumista ja seuraavan passin alkua.

Trolling Master Bornholm 2017

Trolling Master Bornholm lienee suurin euroopassa järjestettävä uistelukipailu jonka osanottaja määrä on rajoitetu 350 venekuntaan. Neljä päiväinen kilpailu käydään nimensä mukaisesti Tanskalle kuuluvalla Bornholmin saarella. Tapahtuma on saarelle hyvin merkittävä ja kilpailua seurataan mm. Tanskan televisiossa joka lähettää jokaisena kilpailupäivänä suoran lähetyksen kisakeskuksesta. Suorassa lähetyksessä mm. punnitaan aina kyseisen päivän suurimmat kalat. Kilpailun voittaja on henkilö joka väsyttää suurimman lohen näiden neljän päivän aikana joten myös tuurilla on iso osuutensa tämän tittelin saannissa. Lisäksi kilpaillaan paras venekunta sarjassa jonka voittajan ratkaisee neljän päivän aikana saadun lohisaaliin yhteispaino.

Bornholm.

Useampana vuotena on ollut mielessä lähteä kilpailuun mutta haastavaksi lähdön tekee mm. se että kilpailuun tulisi ilmottautua hyvissä ajoin jotta mahtuu mukaan ja ehtii saamaan majoituksen ja laivamatkat yms.  Toisaalta saarelle on hyvin pitkä matka joten ihan pelkän kilpailun ajaksi ei oikein ole omalla kalustolla järkeä lähteä. Kaikki suomalaisvenekunnat viettävätkin tyypillisesti reissussa lähemmäksi kaksi viikkoa jotta myös kilpailua edeltävälle harjoittelulle jää aikaa.

Ollessamme viimeksi saarella muutamia viikkoja sitten Tanskalainen Wildwater kippari Per Sjostrom pyysi minua mukaan liittymään hänen venekuntansa miehistöön ja ajatus jäi kytemään -vajaa viikko ennen kilpailu sain kaikki asiat järjestymään ja varasin lennot saarelle.

Saarella.

Seurasin kilpailua edeltävää kalastusta useammankin eri maan nettisaiteilta ja vaikutti siltä että kalastus oli jälleen kerran hivenen hankalaa etenkin melko kovien tuulien takia. Hyvinkin reenatut kalapaikat menettävät kovissa tuulissa nopeasti merkityksensä joten haastava kilpailu olisi varmasti tulossa. Kilpailun ajaksi luvattiin kuitenkin erinomaista säätä joten näytti siltä että jokaisena päivänä päästäisiin vesille ainakin yrittämään.

Ensimmäinen kilpailupäivä alkoi vasta kahdeltatoista ja kilpailu prikan tulisi olla takaisin rannassa viimeistään kaksikymmentä minuuttia yli kuuden joten päivän kalastusaika oli hyvin lyhyt. Kipparin kanssa mietittiin kolmen eri spotin välillä ja päädyttiin melko loogisesti testaamaan kilpailukeskuksesta koilliseen sijaitsevaa aluetta koska joitain päiviä aiemmin alueelta oli nostettu useampi lohi ja tämä oli tuorein omakohtainen tieto kalojen liikkeistä. Alueelta emme kuitenkaan enää löytäneet ollenkaan syöttikalaa ja lohetkin olivat uiskennelleet muualle. Minkäänlaista kalakontaktia emme vajaan neljän kalastustunnin aikana alueelta saaneet.

Isot punnittiin suorassa lähetyksessä TV2/Bornholm. 

Toinen kilpailupäivä valkeni aurinkoisena ja koska luvassa olisi täysi päivä päätimme miettiä strategian uusiksi. Lähipaikoille emme missään nimessä halunneet jäädä, vaikka eritäin potentiaalisia paikkoja löytyy hyvinkin läheltä Tejn kilpailukeskusta, koska kymmenet venekunnat pienellä alueella varmasti hankaloittavat kalastusta. Päätimme suunnata pisteille joista saimme hyvin kaloja joitain viikkoja aikaisemmin. Alueen virtaukset näyttivät erittäin suotuisilta joten paikan valinnalle oli hyvät perusteet. Tältä alueelta saimme kaksi lohta puntarille mikä oli ihan kohtuullinen suoritus. Muitakin kaloja sieltä tiesimme nousseen mutta kolmanteen kisapäivään piti tosissaaan miettiä josko kuitenkin vaihtaisimme paikkaa. Meidän kalat tulivat tuplatärpistä joten periaatteessa saimme vain yhden tapahtuman päivän aikana.

Kaksi lohta puntarille.

Saimme tietää erään Ruotsalaisen kipparin edellisen päivän erittäin hyvän paikan koordinaatit sekä Suomalaisen kilpailun ulkopuolella olevan venekunnan lohipaikan koordinaatit. Selvää oli että näille pisteille suuntaisi paljon myös muita venekuntia joten päätimme olla lähtemättä pyydettyjen perään ja keskittyä vain ja ainoastaan omaan tekemiseen.
Kolmannen päivän vetoalueeksi päätimme valita uuden paikan noin 60km päästä kisakeskuksesta. Olemme kalastaneet aluetta usempana vuotena ja saaneet sieltä aina kohtuudella myös kaloja. Haastavaksi aluen kalastuksen tekee tasaiset pohjanmuodot joten mitään selvää paikkaa ei sieltä löydy. Alueelta löytyy kuitenkin hyviä virtauksia ja lämpötiloja seuaamalla saattaa ottipaikka löytyä.

Ajoimme ulos kunnes löysimme lämpimämpää vettä ja laskimme pyydöt veteen. Kaikuluotain ei jälleen kerran piirtänyt yhtään mitään ruudulle mutta saimme kuitenkin hyvin nopeasti ensimmäisen lohen veneeseen mikä tietenkin auttaa uskomaan paikkaan ja pienentämään ajettavaa rinkiä. Päivän mittaan saimme vielä kaksi lohta lisää ja karkuutimme yhden joten neljännen kisapäivän paikka oli meille selvä. Kolmannen päivän jälkeen kipusimme kokonaiskilpailussa sijalle 7 ja olimme oikein tyytyväisiä tähän koska ensimmäinen kisapäivä oli ollut meille tyylipuhdas nolla.

Kolmannen kisapäivän kaloja.

Neljäs kisapäivä aloitettiin samoilta mestoilta mutta laskimme pyydöt veteen hivenen etelämmästä koska lämmin vesi oli hiukan siirtyny yön aikana. Keli oli muuttunut tuulisemmaksi ja pilviseltä taivaalta ripotteli hieman vettä. Aamupäivän aikana saimme kaksi juuri kisamitan täyttävää lohta veneeseen ja kaikki näytti hyvältä. Tuuli oli rauhoittunut ja aurinko tuli esiin joten luottavaisin mielin jatkettiin kalastusta jotta saisimme vielä kaksi lohta lisää ja päiväkiintiön täyteen.

Pieni lohi puntarilla.

Mukavan päivän keskeytti kuitenkin vakava vaaratilanne kun veneemme rungossa syttyi tulipalo. Kaikki päättyi kuitenkin hyvin ja selvisimme lopulta säikähdyksellä mutta kisapäivämme oli sitämyöten tietysti taputeltu. Aamulehti sai vihiä tapahtuneesta ja oheisesta linkistä voit hivenen takemmin lukea selvitystä tilanteen kulusta:

https://www.aamulehti.fi/maailma/valkeakoskelaisen-karin-kalareissu-keskeytyi-kun-puolentoista-metrin-lieskat-iskivat-peratuhdosta-24451067/

Tähän on kuitenkin paikallaan vielä kerran kirjoittaa kiitokset kahdelle suomalaiselle kisaveneelle jotka riensivät salamana paikanpäälle varmistamaan tilannetta ja saattoivat veneemme takaisin kisaskeskukseen. Satunnaiset Saaliit ja Maranello Fishing team eivät aikailleet kun tieto tapahtumasta tuli vaan olivat salamana paikalla. Molemmat venekunnat kertoivat tehneensä nopeusennätyksen välineiden ylösotossa ja taisi siellä vielä jotain roippeita roikkua perässäkin kun kipparit kaasuttivat kohti onnettomuuspaikkaa -Kiitos koko miehistömme puolesta ammattimaisesta toiminnasta!

Kisakeskuksessa.

Pääsimme kuitenkin hyvissä ajoin kisakeskukseen ja saimme aamupäivän kalat puntarille. Kahdella viimeisen päivän lohella nousimme kokonaiskilpailussa vielä sijalle neljä. Kokonaiskilpailun voittaja oli ylivoimainen mutta muu kärki oli hyvinkin tasainen. Palkintopallille sijoittui kaksi Suomalaista venekuntaa. Team Shark toi kalaa joka päivä puntarille ja oli hienosti sijalla kaksi. Team Jackpot teki kahtena viimeisenä päivänä kovan nousun ja he olivat kolmansia -suuret onnittelut molemmille venekunnille!

Majoituimme tietenkin kipparin isännöimässä hotelli Veronassa joka oli tupaten täynnä kilpailuun osallistuvia venekuntia Tanskasta, Ruotsista, Suomesta, Norjasta ja jopa Yhdysvalloista saakka. Kisapäivien jälkeen oli mukava vaihdella kuulumisia eri venekuntien välillä ja hyvin tuntui tieto liikkuvan ottipeleistä ja paikoista eri kansallisuuksien välillä -mukavan rentoa porukkaa kisaamisesta huolimatta.

Team Pancho Villa matkalla ulos.

Vaikka kilpakalastus ei ole koskaan itseäni kiehtonut oli kuitenkin mukava päästä näkemään näin massiivinen uistelutapahtuma. Järjestelyt toimivat hienosti ja rutiinilla -kaikesta näki että tapahtuma on hyvin merkittävä saarelle ja sen asukkaille. Ehkäpä tästä tarttui taas jotain uutta omaankin päähän ja saadaan joitain uusia virikkeitä kun aletaan kasaamaan tämän vuoden lohikunkku tapahtumaa kotoiselle Näsijärvelle.

Lohikunkku 2016

Näsijärven lohikalayhdistyksen luotsaama treffihenkinen Lohikunkku kilpailu käytiin jo viidennen kerran  lauantaina 5.11.2016 Maisansalon upeissa puitteissa Koljonselän ottipaikkojen äärellä.
Lohikunkusta on muodostunut hyvin suosittu tapahtuma ja olemme saaneet paljon toiveita järjestää majoitusta jotta pitkänmatkalaisetkin pääsisivät mukaan. Tälle vuodelle majoitus vihdoin järjestyi läheisestä Murikanrannasta. Pakettimatka lohikunkkuun sisälsi kaiken tarvittavan koko viikonlopulle ja kuutisenkymmentä majoittujaa saapuikin Perjantaina Murikanrantaan.

Maisansalon satama. (Kuva: Toni Raisio)

Useampi venekunta vietti perjantain järvellä ja muutamia komeita lohikaloja nousi veneisiin. Treenipäivän jälkeen halukkailla oli mahdollisuus ruokailla Maisan maistuvien burgereiden äärellä jonka jälkeen siirryttiin Murikanrantaan. Murikassa saunottiin ja Mutteriklubilla vietettiin iltaa. Illanvieton lomassa pidimme hyväntekeväisyys huutokaupan jonka tuotto ohjataan istutuksiin. Ensimmäinen huutokauppa tuotti mahtavat 1558e joten iso kiitos tavaraa lahjoittaneille ja etenkin huimiin huutoihin lähteneille osallistujille.

Huutokauppa Murikanrannassa tuotti 1558e.

Kilpailuun ilmoittautuminen alkoi totutusti lauantaina kello 07.00. Ilmoittautumisen yhteydessä yhdistys myi mm. täkykaloja sekä mitta- ja istutustarroja joidenka tuotto ohjataan kokonaisuudessaan lohikalakantojen tukemiseen. Yhteistyökumppanimme Katsofish oli myös paikanpäällä kauppaamassa tuotteitaan. Ilmoittautumisen jälkeen kaikille osallistuneille venekunnille tarjoiltiin aamukahvit ja sämpylät ravintola Maisan salissa.

Aamukahvi tarjoilut. 

Ensimmäisen kerran Lohikunkun historiassa talvi meinasi yllättää kalamiehet mutta varustauduimme kunnolla jotta kilpailu päästäisiin käymään muitta mutkitta. Laskuluiskaa suolattiin ahkerasti ja sitä pidettiin myös yöt lämpimänä routamattojen avulla. Iso kiitos Hämeen rakennuskone Oy:lle tarvittavan välineistön lainaamisesta. Radonpalvelut toi luiskalle järeää vetokalustoa joten pienemmilläkin vetureilla varustautuneet venekunnat saivat tarvittaessa apu.

Luiskalta. (Kuva: Toni Raisio)

Lauantai aamun -10 asteen pakkasesta huolimatta kilpailuun starttasi huikeat 110 venekuntaa, kuinkakohan paljon meitä olisikaan ollut vähänkään inhimillisemmällä kelillä. Nöyrät kiitokset kaikille osallistujille.

Koneet lämpiämässä. (Kuva: Toni Raisio)

Sääntöjen mukaan kaikkien venekuntien tuli olla rannassa kello 16.00 ja tämän jälkeen aloitettiin heti punnitus. Punnituksen lomassa tarjoiltiin Maisan isännän toimesta kaikille halukkaille grilli makkaraa. Taimenen (rasvaeväleikatun) ja järvilohen alamitta kisassa oli 61cm. Vain yksi kala punnittiin per venekunta ja suurin kala toi väsyttäjälleen Lohikunkku 2016 tittelin.

Mittakaloja. (Kuva: Toni Raisio)

Viime vuonna lanseerattu Pormestarin Lohi oli tänäkin vuonna haussa. Ensimmäinen kisamitan täyttävä lohikala tuli halutessaan ilmoittaa kilpailun johtajalle. Tämä kala lahjoitettiin paikanpäälle kutsutulle Tampereen kaupungin pormestarille. Anna-Kaisa Ikonen oli hyvin vaikuttunut Lohikunkku tapahtumasta ja Lohikalayhdistyksen roolista Näsijärven kehittämisessä -kiitokset tätäkin kautta vierailusta ja tervetuloa ensi kesänä mukaan kalareissulle.

Pormestarin Lohi. (Kuva: Toni Raisio)

Ennen varsinaista palkintojen jakoa Lohikalayhdistyksen yhteistyökumppani Katsofish lahjoitti jälleen keräämänsä rahapotin Näsijärven lohikala istutuksiin -hienoa toimintaa kotivesien hyväksi.

Katsofish lahjoitus.

Lohikunkku 2016Tulokset:

1. Lohex (Juhani Nieminen, Reima Saari) Järvilohi 3,59kg 69cm
2. Mansen kyykkyrykmentti (Antti Mäki-Jokela, Ari Heinonen, Panu Rapatti) Järvilohi 3,26kg 65cm
3. Team Koukkuniemi (Marko Pajunen, Toivo Riihiluoma, Kaido Kaubi) Järvilohi 3,23kg 68cm
4. Team Masterbait (Lassi Huhtala, Marjaana Ohralahti, Ari Räisänen, Laura Vettenranta)   Taimen           2,84kg 62cm (Pormestarin Lohi)
5. Iso-Lohikas (Mika Nikkanen, Toni Tuuri, Mikko Vuorela) Järvilohi 2,70kg 66cm

Palkitut venekunnat. (Kuva: Toni Raisio)

Kilpailuun osallistuvilla venekunnilla oli jälleen mahdollisuus liittyä Lohikunkku 2016 WhatsApp ryhmään.  Tämä toi jälleen hyvää pöhinää päivään ja tunnelmat välittyivät vesiltä mukavasti. Yhdistyksen media vastaava linkitti nämä vielä Facebookin liveseurantaan joten kotiin jääneetkin pystyivät seuraamaan tapahtumia lähes reaali ajassa. Tämä ryhmä jää elämään aina seuravan Lohikunkkuun saakka.

Pitkäaikainen yhteistyökumppani LähiTapiola lahjoitti jälleen yrityksensä väreissä olevan Jopon jonka uusi omistaja arvottiin heti punnituksen jälkeen paikalla olleiden keskuudesta.

Lähitapiolan lahjoittama Jopo.

Pirkanmaan meripelastusseura saapui myös paikalle jo ennen aamun starttia ja partioi vesillä koko tapahtuman ajan. Muutamia vastoinkäymisiä vesillä koettiin mutta tälläkin kertaa oli apu lähellä -kiitos tapahtumaan osallistumisesta.

SAR.

Lohikunkussa jatkoimme yhteistyössä OPM/Lowrance kanssa keräämään syvyysdataa Näsijärvestä. Lowrancen maahantuoja OPM toimitti tapahtumaan karttakortteja joita jaettiin halukkaille venekunnille. Kortille siis tallennettiin kaikuluotaimen dataa joka siirretään palvelimelle. Palvelimelta halukkaat voivat sitten aineiston karttuessa ladata käyttöönsä tarkat syvyyskartat järvestä. Tallennukseen osallistuneiden kesken arvottiin huikeat palkinnot. Kiitokset OPM suuntaan Lohikunkun ykköspalkinnosta sekä hienoista karttaluotauksen palkinnoista.

Karttaluotauksen tuotepalkintojen voittajia. 

Punnituksen ja palkintojen jaon jälkeen oli aika siirtyä illanviettoon joka starttasi ravintola Maisan illallisella. Pöytä oli tuttuun tapaa taas koreana ja sai ansaitusti jälleen ruokailijoilta vuolaat  kehut. Illalliselta siirryttiin rantasaunalle jatkaaman illanviettoa saunottelun, virvokkeiden ja hyvän seuran parissa. Maisansalon saunan sulkeuduttua siirryimme jälleen Murikanrantaan jossa illanvietto jatkui Mutteriklubissa yön pikku tunneille saakka.

Maisan herkkuja. (Kuva Toni Raisio)

Sunnuntai aamun valjetessa oli talvi yllättänyt kalamiehet. Maisansalon satama oli saanut jääpeitteen. Onneksi jää oli vielä kohtuullisen ohutta ja Maisan isäntä Jyri kävi heti aamusta rikkomassa kantta. Luiska oli ollut yön lämmityksessä ja suolaa lisäämällä se saatiinkin pysymään kunnossa. Kun viimeisetkin pakettimatkalaiset oli saatu kotimatkalle oli aika nostaa vielä järjestäjien veneet ja sitä myöten saattaa Lohikunkku 2016 onnistuneesti maaliin!

Lohikunkku 2016 paketissa ja kotia kohden.

Iso kiitos kaikille osallistuneille venekunnille sekä yhteistyökumppaneille! Tästä on hyvä jatkaa tapahtuman kehittämistä kohti vuoden 2017 Lohikunkkua, vuoden päästä nähdään siis samoissa merkeissä Maisansalossa!

Syksykausi 2016

Syksy on jo pitkällä ja talvikelit uhkaavat saapumisellaan jo kuluvalla viikolla. Näsijärven Lohikalayhdistyksen perinteinen Lohikunkku on tulevana lauantaina ja tiedossa on jälleen kerran mukava tapahtuma. Lisätietoja löytyy paljon yhdistyksen nettisivuilta ja sieltä pääset myöskin ilmottautumaan mukaan itse tapahtumaan:

http://www.nasijarvi.fi/

Vaikka täällä blogissa onkin ollut hiljaisempaa ollaan kalalle ehditty ihan mukavasti. Vetouistelemassa ollaan käyty tietystikin lohikalojen perässä ja totutusti perässä ollaan vedetty salakoita ja muikkuja.
Täkyraksien huppuina olemme käyttäneet mm. AS, Jackpot ja Salsa tuotteita ja  työnalla on ollut löytää toimivat viritykset siten että kaikki edellämainitut saadaan uimaan hivenen kovammassakin nopeudessa halutulla tavalla. Ainakin +4kmh vauhdeilla virittäminen tuntuu onnistuvan melko kivuttomasti alkuperäisiä reikiä hyödyntäen.

Järvilohi.

Kaverin kanssa kimppaan hommattu uusi heittokalastusvene Alutroll 450 E on ollut kovasti työnalla ja siihen ollaankin saatu asennettua ne tärkeimmät eli Motorguiden sähkökeulamoottori ja Lowrancen Elite 7 TI luotainplotteri.
Talven aikana rakennellaan ajan kanssa lisää ja elektroniikka täydentyy ainakin muutamalla näytöllä eri käyttötarkoituksia varten.
Kirjoitellaan tuon rakentamisesta ja varustelusta kattavammin ajan kanssa jahka järvet kilahtavat jäähän.

Alutroll 450 E

Heittohommissa näin myöhäissyksyllä keskitytään haukihommiin ja sopivan spotin ilmaantuessa saatetaan vielä kuhallekin tarjoilla syöttiä pystysiimalla.
Hauenkalastajalle sesonki on parhaimmillaan ja jokunen Vanajan metrinkäinen on meidänkin pyytöihin eksynyt. Heittämällä ollaan tarjottu isoja shädejä, jerkkejä, vaappuja, hybridejä yms.
Savage Gear:n 3D Hard Eel on osoittautunut erittäin toimivaksi vieheeksi ja niitä täytyykin hankkia lisää pakkiin.

Metrinkäinen C&R.

Metrinkäinen C&R.

Vastuullinen hauenkalastaja vapauttaa kaikki ruokakala kokoa suuremmat yksilöt jatkamaan sukua ja pitämään huolta vedenalaisesta ekosysteemistä. Vastuullisuus ei kuitenkaan tarkoita C&R kalastusta vaan välikokoa voi hyvillä mielin ottaa eräksi.
Tilanteen niin vaatiessa vastuullista on isommankin kalan päivien päättäminen mikäli ko yksilö on pahasti vaurioitunut.

Eräksi joutunut metrinkäinen.

Helsinki Trolling Contest 2016

Matkasimme nyt jo neljännen kerran Helsingissä käytäviin Merilohenuistelun SM-kisoihin. Vuonna 2013 osallistuimme ensimmäisen kerran ko kisoihin ja tuolloin emme saaneet merkkiäkään lohista. Kaksi vuotta sitten karkuutimme harmittavasti kaksikin kalaa kilpailun aikana. Vuodelle 2015 asetimme tavoitteeksi saada ensimmäisen kisakalamme veneeseen ja tuolloin 65cm pikkulohi saatiinkin vihdoin puntarille saakka. Tälle vuodelle oli suunnitelmissa jatkaa nousujohdanteista matkaa.

Helsinki Trolling Contest 2016.

Ajelin torstai iltana uuteen kisakeskukseen joka sijaitsi nyt siis Herttoniemessä. Edelliseen Rajasaaressa sijainneeseen kisakeskukseen verrattuna paikka vaikutti heti kättelyssä huomattavasti viihtyisämmältä.
Kisakeskuksen välittömästä läheisyydestä löytyi kauppoja ja ravintoloita joten muutos parempaan suuntaan oli hyvinkin selkeä. Laituritilaa oli myös saatavilla erittäin hyvin josta isot plussat uudelle kisakeskukselle.

Laiturilta.

Perjantaina kisat alkoivat aamun kipparikokouksella jonka jälkeen siirryttiin merelle, kalastuksen sai aloittaa muistaakseni kello 09.00 jolloin mekin laskimme raksit veteen. Luotain lupaili hyvää mutta kummasti lohet, mikäli sellaisia vetoalueella oli, meidän pyytömme kiersivät.
Jossain kohtaa iltapäivällä saimme pienen lohen joka osoittautui kisamitan täyttäväksi. Myöhemmin punnituksessa lohi todettiin 66cm mittaiseksi. Kaikkiaan ensimmäisenä kisapäivänä puntarille tuotiin lohia 17 venekunnan toimesta.

Suomenlahden uistelijoiden tukikohdan laiturissa.

Toiseen kisapäivään herättiin Suomenlahden uistelijoiden tukikohdan laiturista aamu viideltä. Pikaisten aamutoimien jälkeen suuntasimme merelle edellisen päivän tonteille. Kalastuksen oli saanut aloittaa jo 04.00 ja iso joukko veneitä olikin liikkeellä aamuvarhain.
Hinkkasimme sinnikkäästi edellisen päivän ottipaikkaa mutta lohihavaintoja emme kuitenkaan onnistuneet saamaan.
Kaloja kuului jonkin verran tulevan mutta mitään takavuosien kaltaista lohijuhlaa ei tänä vuonna Helsingin karkeloissa vietetty. Pääsääntöisesti kalat tuntuiva tulevan todella syvästä ja suurin osa taisi olla paikallista syönnöskalaa. Lauantaina lohia toi puntarille kaikkiaan 23 venekuntaa. Meidän venekunta oli yhdellä pienellä lohella lopputuloksissa sijalla 29.
Tulokset löytyvät kokonaisuudessaan oheisen linkin takaa:

http://ilmo.suomenlahdenuistelijat.net/tulokset/

Tavoitteet nousujohteisuudesta täyttyivät tanäkin vuonna, tosin tuo kisakalan 1cm pituuskasvu viime vuoteen verrattuna olisi voinut olla hivenen suurempikin -josko ensi vuonna lähdettäisiin tavoittelemaan sitä ensimmäistä +10kg kalaa Helsingin vesiltä.

Merilohikausi 2016 pistettiin perinteisesti pakettiin Helsingin kisojen myötä ja nyt ollaankin siirrytty kotivesille kuhakauden pariin.

Suomenlahden uistelijat Ry.

Helsingin vesillä enemmänkin uistelevien kannattaa ehdottomasti liittyä Suomenlahden uistelijoihin. Seuralla on mitä hienoin tukikohta Pihlajaluoto nimisessä saaressa Helsingin edustalla. Saaresta löytyy hyvät venelaiturit, iso päämökki sekä rantasauna. Suomenlahden uistelijoilla on myös oma laituri mantereen puolella joten seuran jäsenille löytyy kyllä hienot puitteet lohivesien ääreltä -suosittelen lämpimästi!

Pihlajaluodon tukikohta.

Käy lukemassa lisää seuran toiminnasta ja liity mukaan:

http://www.suomenlahdenuistelijat.net/

Selkämerellä

Lohikausi kotivesillä starttaa normaalisti verkkaisesti toukokuun alkupuolella. Joka vuosi Porin edustalta saadaan jokusia isompia kaloja jo vapun tienoilla mutta tyypillisesti lohet ovat vielä paikallista pienemmän kalibeerin syönnöskalaa. Kuluva kevät on ollut poikkeuksellinen ja kalaa on kuulunut todella paljon jo huhtikuun alusta asti.

Selkämerelle.

Kulunut talvi oli leuto joka osaltaan selittää aikaisia hyviä saaliita selkämerellä. Lohikalat vaeltavat tyypillisesti eteläiselle itämerelle syönnöstämään talveksi ja tätä vaellusta ohjaa viettien lisäksi tietysti veden lämpötila ja saatavilla oleva ravinto. Osa kaloista on jäänyt syönnöstämään esimerkiksi Ahvenanmaan pohjoispuolelle. Muitakin syönnösalueita löytynee huomattavasti Bornholmin pääallasta lähempää. Olisiko poikkeuksellisen runsaan selkämeren saaliin yksi selittävä tekijä ylemmäs talvehtimaan jääneissä lohiparvissa vai onko ravintotilanne, tuulet ja lämpötilat yksinkertaisesti suotuisat jolloin syönnöslohet parveilevat aikaisemmin länsiviitan korkeudella  

Pilotti vesille.

Viime perjantaille lupaili mukavaa keliä joten lähdettiin kokeilemaan lohen ottia selkämerelle. Aamusta päästiin liikkeelle hieman tavanomaista myöhemmin ja pienten vastoinkäymisten jälkeen saatiin vieheet vetoon joskus ennen puoltapäivää. Vesillä oli paljon veneitä ja suosituimmilla paikoilla jopa ruuhkaa, tämän vuoksi katseltiinkin hieman rauhallisempia tontteja.  Keliolosuhteet olivat mitä parhaimmat  -aurinkoista ja mieto 4-5m/s etelätuuli lupasi hyvää ottikeliä.
Kamppeiden laskussa saatiin ensimmäinen lohikontakti joka päättyi kalan eduksi.
Päivän toinenkin kontakti lohen kanssa päättyi samointein meidän tappioksi mutta kolmas kerta toden sanoi.

Väsytystä.

Kunnon pitkäsoitto toiseksi uloimmasta plaanarista ja siimaa juoksi dööriltä reippaasti heti kättelyssä. Tovinaikaa kala päätti uida meitä vastaan kunnes taas päätyi vaihtamaan menosuuntaansa. Lohi kävi useasti ilmassa ja lähti monta kertaa pitkiin syöksyihin. Pikkuhiljaa kalaa otettiin kuitenkin sisään ja varmoin ottein haavilla laitojen paremmalle puolelle. Upea hopeanhohtoinen nousulohi pötkötti Pilothousen lattialla -tästä se taas alkaa kotimaan lohikausi!

Salmo salar.

Lohikunkku 2015

Näsijärven lohikalayhdistyksen luotsaama treffihenkinen Lohikunkku kilpailu käytiin lauantaina 31.10.2015 kolmannen kerran Maisansalon upeissa puitteissa Koljonselän ottipaikkojen äärellä.
Ensimmäiset venekunnat saapuivat jo perjantai iltana Maisan laituriin ja edellisten vuosien tapaan porukalla päästiin nauttimaan ravintola Maisan burgeri listan tarjonnasta. Sauna oli myös lämpimänä ja järvellä treenien merkeissä olleet venekunnat käyttivätkin mahdollisuutta mielellään hyväkseen.

Maisansalo. (kuva: Patrick Ford Photography)

Useampi venekunta vietti perjantain järvellä ja muutamiakin komeita lohikaloja nousi veneisiin.
Kaksi suurinta Maisan rantaan tullutta taimenta olivat molemmat noin 4kg painoisia todella tukevassa kunnossa olleita lajinsa edustajia.Muutamasta muustakin +60cm kalasta tuli tietoa päivän mittaan. Tämä nosti toiveita hyvästä kisasaaliista.

Komea vetoperhoon napannut Näsijärven Taimen.

Kilpailuun ilmottautuminen alkoi lauantaina kello 07.00 jolloin ensimmäiset kilpailijat jo odottelivatkin jonossa oven takana. Ilmottautumisen yhteydessä yhdistys myi täkykaloja joidenka tuotto ohjataan kokonaisuudessaan lohikalakantojen tukemiseen. Katsofish ja JoJo-vaaput olivat myös paikanpäällä kauppaamassa tuotteitaan. Ilmottautumisen jälkeen kaikille osallistuneille venekunnille tarjoiltiin aamukahvit ja paahtopaisti sämpylät.
Traileri trafiikkia oli melkoisesti mutta hyvin kuitenkin pysyttiin aikataulussa ja kipparikokous päästiin aloittamaan lähestulkoon ajallaan. Kilpailuun starttasi kaikkiaan 119 venekuntaa mikä ylitti kaikkien odotukset -kerrassaa loistavaa !

Startti.

Parannusta viime vuotiseen osallistujamäärään tuli siis merkittävästi ja emme voi olla kuin tyytyväisiä tapahtuman herättämään mielenkiintoon. Lohikunkku tapahtuma on yhdistyksen merkittävin varainhankinta tapahtuma jota tullaan jatkossakin kehittämään jotta siitä saataisiin vieläkin onnistuneempi.

Sääntöjen mukaan kaikkien venekuntien tuli olla rannassa kello 16.00 ja tämän jälkeen aloitettiin heti punnitus. Punnituksen lomassa tarjoiltiin Maisan isännän toimesta kaikille halukkaille grilli makkaraa.
Taimenen ja järvilohen alamitta kisassa oli 61cm. Vain yksi kala punnittiin per venekunta ja suurin kala toi väsyttäjälleen Lohikunkku 2015 tittelin.

Punnitus käynnissä. (kuva: Patrick Ford Photography)

Tälle vuodelle uutta oli niin sanottu Pormestarin Lohi. Ensimmäinen kisamitan täyttävä lohikala tuli ilmoittaa kilpailun johtajalle jonka pesti lankesi tällä kertaa minulle. Tämä kala lahjoitettiin paikanpäälle kutsutulle Tampereen kaupungin pormestarille. Pormestari oli estynyt mutta paikalle saatiin apulaispormestari Pekka Salmi.

 Lohikunkku 2015 Tulokset:

1. Takanen Marko, Vuorinen Hannu, Kumpulainen Mika, järvilohi 74cm 4685g
2. Niemenmaa Ville, Mikko Salonen, järvilohi 68cm, 3830g
3. Joensuu Tommi, Hapuoja Janne, Järvilohi 66cm 3255g…
4.Marko Hartikainen, Taimen 66cm 3155g
5.Exelius Kai, Exelius Kim, Taimen 62cm 3050g
6. Marko Laakkonen, Marko Myllymäki järvilohi 63cm 3040g
7. Esa Juvankoski, Juha Mätäsniemi järvilohi 66cm 2945g
8. Kalle Lehto, Niina Heritty järväri 62cm 2850g

Palkitut venekunnat. (kuva: Patrick Ford Photography)

Edellä mainitun Pormestarin lohen ja kisan suurimman taimenen nappasi Hartikaisen Marko, pituutta kalalla 66cm ja painoa 3155g.

Vasemmalla apulaispormestari Pekka Salmi vastaanottamassa taimenta kalan saaneelta Marko Hartikaiselta.

Apulaispormestari ja hänen poikansa sekä paikalle saapunut toimittaja pääsivät kaikki hetkeksi järvellekin katsomaan mistä tässä lajissa on oikein kyse. Allekirjoittanut haki heidät sovitusti Maisan laiturista iltapäivällä ja piipahdimme Koljonselällä vetämässä täkyraksia. Kaikki vieraat olivat kovinkin kiinnostuneita vetouistelusta, kalustosta ja ennenkaikkea Lohikalayhdistyksen toimista paremman Näsijärven puolesta.

Palkintojen jaon lomassa Katsofish verkkokaupan edustajat lahjoittivat yhdistykselle Näsijärven lohikalaistutuksiin keräämänsä varat -esimerkillistä toimintaa kotijärven puolesta.

Katsofish lahjoitti mukavan summan istutuksiin. (kuva Patrick Ford Photography)

Kilpailuun osallistuvilla venekunnilla oli halutessaan mahdollisuus antaa puhelinnumero joka liitettiin Lohikunkku 2015 WhatsApp ryhmään. Ryhmään liittyikin 91 venekuntaa ja päivän mittaan puhelimet piippasivat taajaan kun venekunnat somettivat oikein urakalla. Tämä toi hyvää pöhinää päivään ja tunnelmat välittyivät vesiltä mukavasti. Yhdistyksen media vastaava linkitti nämä vielä Facebookin liveseurantaan joten kotiin jääneetkin pystyivät seuraamaan tapahtumia lähes reaali ajassa.

Pitkäaikainen yhteistyökumppani LähiTapiola lahjoitti jälleen yrityksen väreissä olevan Jopon sekä käsisammuttimia joidenka uudet onnelliset omistajat arvottiin heti punnituksen jälkeen paikalla olleiden keskuudesta.

Uusi uljas Jopo.

Pirkanmaan meripelastusseura saapui myös paikalle jo ennen aamun starttia ja partioi vesillä koko tapahtuman ajan.

Meripelastus Pirkanmaa. (kuva: Patrick Ford Photography)

Lohikunkussa aloitimme nyt yhteistyössä OPM:n ja Lowrance Finlandin kanssa keräämään syvyysdataa Näsijärvestä. Lowrancen maahantuoja OPM toimitti tapahtumaan karttakortteja joita jaettiin halukkaille venekunnille. Kortille siis tallennettiin kaikuluotaimen dataa joka siirretään palvelimelle. Palvelimelta halukkaat voivat sitten aineiston karttuessa ladata käyttöönsä tarkat syvyyskartat järvestä. Tallennukseen osallistuneiden kesken arvotaan maahantuojan lahjoittama Lowrance kaikuluotain. Kartan tallennusta jatketaan syksyn mittaan ja ensi kaudella.

Tältä näyttää luodattu data.

Punnituksen ja palkintojen jaon jälkeen oli aika siirtyä illanviettoon joka starttasi ravintola Maisan illallisella. Pöytä oli tuttuun tapaa taas koreana ja sai ansaitusti osallistujilta vuolaat  kehut -kenenkään ei varmasti tarvinnut lähteä nälkäisenä tästä tilaisuudesta. Illalliselta siirryttiin rantasaunalle jatkaaman illanviettoa saunottelun, virvokkeiden ja hyvän seuran parissa.

Maisan illallinen. (kuva: Patrick Ford Photography)

Iso kiitos kaikille osallistuneille venekunnille sekä yhteistyökumppaneille! Tästä on hyvä jatkaa tapahtuman kehittämistä kohti vuoden 2016 Lohikunkkua, vuoden päästä nähdään siis samoissa merkeissä Maisansalossa!

Ohessa vielä kuva materiaalia tapahtumasta ja osasta päivän mittaan saaduista kaloista.

Lohikunkut 2015. (kuva: Toni Raisio)

Lohikunkku 2015.

Satamasta. (kuva: Toni Raisio)



Kelpaa.

Mittoja. (kuva; Toni Raisio)



Kalarosvo. (kuva: Toni Raisio)

Härskin taneli.

Punnituspaikalta. (kuva: Toni Raisio)

Aamupäivän taimen.



Tyytyväisiä kalamiehiä.

Potra taimen.

Satamaan.